Vuosi sitten virkansa jättänyt, Filippiinien entinen presidentti Gloria Macapagal-Arroyo on joutumassa tilille hänen virkakaudellaan tapahtuneista ihmisoikeusrikkomuksista. Filippiinien Yhdistynyt Kristuksen Kirkko (United Church of Christ in the Philippines, UCCP) on nostanut oikeudessa asiaa koskevan kanteen häntä vastaan. Kirkon edustajat katsovat, että Arroyo on presidentin ominaisuudessa vastuussa viiden kirkon pastorin tai johtajan surmaamisesta ja useista laittomista pidätyksistä sekä kidutuksista.
Laittomuuksien tekijöinä UCCP:n edustajat pitävät armeijan sotilaita. Heidän käsityksensä mukaan ihmisoikeuksien loukkaukset olivat osa Arroyon hallinnon käynnistämää vastavallankumouksellista toimintaohjelmaa, joka oli suunnattu kommunistien kukistamiseksi v. 2005 - 2007. Tässä toiminnassa ”neutralisoitiin” valtion vihollisina pidettyjä henkilöitä. Kun ihminen surmattiin, hänestä tuli valtion kannalta todellakin ”neutraali”. Tähän liittyviä murhia ja muita ihmisoikeusrikkomuksia ei tutkittu koskaan missään oikeusasteessa.
Laittomuuksien tekijöinä UCCP:n edustajat pitävät armeijan sotilaita. Heidän käsityksensä mukaan ihmisoikeuksien loukkaukset olivat osa Arroyon hallinnon käynnistämää vastavallankumouksellista toimintaohjelmaa, joka oli suunnattu kommunistien kukistamiseksi v. 2005 - 2007. Tässä toiminnassa ”neutralisoitiin” valtion vihollisina pidettyjä henkilöitä. Kun ihminen surmattiin, hänestä tuli valtion kannalta todellakin ”neutraali”. Tähän liittyviä murhia ja muita ihmisoikeusrikkomuksia ei tutkittu koskaan missään oikeusasteessa.
Arroyon johtaman vastavallankumouksellisen toiminnan yhtenä ongelmana oli se, ketkä määriteltiin valtion vihollisiksi. Eräästä julkisuuteen v. 2004 vuotaneesta salaisen tiedustelupalvelun raportista käy ilmi, että Yhdistynyttä Kristuksen Kirkkoa pidettiin Filippiinien kommunistipuolueen peitejärjestönä. Kirkon johtajat yrittivät puhdistaa sen mainetta ja kertoivat, että vain hyvin harvat henkilöt kirkossa asennoituivat myönteisesti vasemmistolaisuuteen. Selitykset eivät auttaneet. Vuonna 2007 kirkon edustajat valittivat poliisivoimille, että useat kirkon edustajat kokivat olleensa vakoilun ja seurannan kohteina.
Monet Filippiineillä ajattelevat, että valtion vihollisiksi määriteltiin yksinkertaisesti poliittiset vastustajat. Täällä väitetään myös, että Yhdistyneeseen Kristuksen Kirkkoon kohdistunut vaino on vain jäävuoren huippu armeijan järjestämistä verilöylyistä, ja että Arroyon kaudella tapahtui ihmisoikeuksien loukkauksia Marcoksen diktatuurin tapaan. Kanteita on tulossa lisää, jos asianomaisten uskallus vain riittää. Yhdistyneen Kristuksen Kirkon edustajien mukaan heidän jäsenistössään on lukuisa joukko henkilöitä, jotka eivät uskalla turvallisuutensa tähden ryhtyä oikeustoimiin. Tämä viittaa siihen, että pelko estää laajemminkin syytteiden nostamisen.
Yhdistyneeseen Kristuksen Kirkkoon kuuluu n. puoli miljoonaa jäsentä. Sillä on n. 2500 seurakuntaa ja n. 1600 pappia. Se on perustettu vuonna 1948. Tällöin Filippiinien Metodistikirkko ja eräät evankeliset kirkot liittyivät yhteen. Kirkon juuret ovat amerikkalaisten protestanttien, kuten metodistien ja baptistien, lähetystyössä, joka voimistui 1900-luvun alussa Filippiineillä. Kirkon tunnustus pohjautuu uskonpuhdistuksen oppi-isien Lutherin ja Calvinin ajatteluun. Yhdistynyt Kristuksen Kirkko kuuluu jäsenjärjestönä Filippiinien ei-katolisten kirkkojen muodostamaan Kirkkojen Kansalliseen Neuvostoon, joka on myös Kirkkojen Maailman Neuvoston jäsen. Muita Kansallisen Neuvos-ton jäseniä ovat mm. Luterilainen Kirkko ja Episkopaalinen Kirkko, Baptistikirkkojen Liitto ja Filippiinien Itsenäinen Kirkko. Eräs Yhdistyneen Kristuksen Kirkon seurakunnista sijaitsee Manilassa. http://ellinwoodph.com/index.php
Kuvatessaan tehtäväänsä Yhdistynyt Kristuksen kirkko liittää aina evankeliumin sanoman julistamisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen toisiinsa. http://uccp.org.ph/vision-and-mission/ Kun esimerkiksi tutustuu kirkon elektronisiin julkaisuihin löytää varsin mielenkiintoisia feministiteologien artikkeleita, joissa tarkastellaan naisten alistettua asemaa yhteiskunnassa ja kirkossa sekä erittelyä yhteiskunnassa vaikuttavista valtarakenteista, jotka tuottavat epätasa-arvoa. Kirkko on hyväksynyt myös naispappeuden. Ihmisoikeusaktivistit näkevät, että juuri Yhdistynyt Kristuksen Kirkko on taistellut johdonmukaisesti alistamista ja sortoa vastaan aina Marcoksen valtakaudesta tähän asti. Niissä piireissä Jumalaa kiitetään tästä kirkosta. Sen sijaan katolista kirkkoa pidetään vallanpitäjien ”nuoleskelijana”, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Myös Kirkkojen Kansallinen Neuvosto on asettunut varauksettomasti puoltamaan Yhdistyneen Kristuksen Kirkon oikeustoimia.
Tällaisesta ryhdikkyydestä, yhteiskunnallisesta vastuunkantamisesta ja ihmisoikeuksien polkemisen vastustamisesta Yhdistynyt Kristuksen Kirkko on saanut maksaa kalliin hinnan. Vähemmistökirkon papeista ja johtavista maallikoista on tullut meidän aikamme marttyyreitä. Nyt edessä on yhteiskunnallisesti hyvin haastava tilanne. Presidentti ja armeija ovat saaneet aseman, joka on taannut heille rankaisemattomuuden. Nyt tämä mitataan uudelleen oikeusistuimissa. Samalla nähdään, millainen oikeusvaltio Filippiinit on.
Ihmisoikeudet eivät ole mikään sivuseikka uskonnollisissa näkemyksissä. Asennoituminen niihin jakaa hyvin merkittävällä ja jopa ratkaisevalla tavalla myös uskonyhteisöjä. Ihmisoikeuksia ei voi noudattaa myöskään epäjohdonmukaisesti. Tasa-arvon vaatimus koskee kaikkia. Kaikille kuuluu ihmisarvo, tai sitten sitä ei ole lopulta kenelläkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti