Herätysliikkeet ja kirkko. Avoin kirje tutkija Hanna Salomäelle

Käsittelet artikkelissasi "Kirkon herätysliikkeet tulee pitää kirkon yhteydessä" (HS 15.6.) eräissä seurakuntayhtymissä esiin tulleita ajatuksia vähentää talousarviossa näiden liikkeiden järjestöjen lähetystyöhön tarkoitettuja määrärahoja ja kolehdin keruusta kieltäytymistä. Toteat, että tämä kielteinen asennoituminen nousee eräiden herätysliikkeiden heteroseksuaalisuutta puoltaneesta nuorten videokampanjasta. Seurakuntaan osallistumista koskevien tutkimusten pohjalta kerrot, että suuri osuus kirkossa kävijöistä ja seurakunnan toimintaan muutoinkin osallistuvista on herätysliikkeiden jäseniä. Näiden tosiasioiden ja tapahtumien pohjalta teet eräitä johtopäätöksiä ja tulkintoja, joihin haluan puuttua.

Kun kerrot seurakuntien päätöksistä supistaa herätysliikkeiden taloudellista tukea, teet kaksi kyseenalaista tulkintaa. Ensimmäinen niistä on se, että seurakunnat pyrkivät vaikuttamaan talousruuvia kiristämällä järjestöihin siten, että ne muuttaisivat ideologiaansa. Näin ei mielestäni välttämättä tarvitse olla. Kysymyksessä voi olla pikemminkin vain se, että seurakunnan luottamusmies haluaa käyttää saamaansa valtaa omantuntonsa mukaan. Hän saattaa ajatella, että tämä järjestö ei edistä sitä kristillisen uskon tulkintaa, joka hänellä on. Viime seurakuntavaaleissa oli uudella tavalla esillä tasa-arvoon liittyvät kysymykset. On ilman muuta selvää, että nämä näkökulmat tulevat esille myös päätöksen teossa. Moniäänisyys kirkossa merkitsee myös toisistaan poikkeavia päätöksiä kirkon taloudessa. Eikö tämä kuulu yhtenä osana siihen moniäänisyyteen, jota itsekin näytät suosittelevan.

Esität myös toisen kyseenalaisen tulkinnan. Väität, että taustalla saattaisi olla halu päästä eroon herätysliikkeiden kannattajista. Tämä väite vaikuttaa kovin epätodennäköiseltä. Kun ollaan eri mieltä ja tehdään erilaisia päätöksiä, se ei välttämättä merkitse yhteistyön katkaisemista. Se on pikemminkin osa yhteistyötä. Jatkat edelleen "pallottelua" kirkosta erolla. Arvelet, että "herätysliikkeille vaaditut sanktiot saavat varmasti monet kannattajat kysymään kirkkoon kuulumisen mielekkyyttä". En tiedä, miten tämä pitäisi tulkita. Onko kysymys peitetystä uhkailusta? Jos herätysliikkeille ei nyt olla "kilttejä", niin kirkon penkit tyhjenevät ja lopulta aktiivisin joukko häipyy kokonaan kirkosta. Näin hän Sinä kirjoitat.

Tällainen uhkailu pitäisi lopettaa alkuunsa. Sillä ei tässä pitkälle päästä. En usko herätysliikkeiden laajamittaiseen kirkosta lähtöön ainakaan näillä näkymin. Se johtuu mielestäni siitä, että kirkko muodostaa eräänlaisen maaperän, josta ne kasvavat. Kirkosta ne saavat kannattajansa ja kirkko tukee niitä monin eri tavoin. Lähetysmäärärahat ovat "hyttysen hyrinää" siihen epäsuoraan taloudelliseen tukeen, mitä liikkeet saavat esimerkiksi seurakunnan kiinteistöjen käyttämisessä. Myös monet seurakuntien työntekijät palvelevat osaltaan myös herätysliikkeitä. Eräs kirkossa pysymisen syy on myös ideologinen. Kun on kirkon herätysliike, saa sellaisen leiman, joka herättää luottamusta. Kuvaat herätysliikkeiden kannattajien suhteet kirkkoon kovin ekonomisoituneiksi. Tarkoitan silloin sitä, että raha ratkaisee. Sellainen suhde on vailla sisältöä. Se on tavallisesti kirkosta eroamisen taustalla. Herätysliikkeiden kannattajilla on mielestäni hyvin monimuotoiset suhteet kirkkoon.

Entäpä jos sitten kuitenkin tapahtuu se, että herätysliikkeiden kannattajat jättävät kirkon, ainakin suurelta osalta? Tapahtuuko silloin jotain, mikä on korvaamatonta? Ne, jotka lähtevät kirkosta, joutuvat tuskin hunningolle, sillä heillähän on silloin omat "paimenensa" liikkeen piirissä. Voisiko tällainen repeämä johtaa siihen, että kirkon työntekijät arvioisivat uudelleen sen, mikä on tärkeätä heidän työssään. Kun herätysliikkeiden kannattajat muodostavat suuren osan seurakunnan osallistujista, eikö tämä johda vääristymiin voimavarojen käytössä. He eivät liene niitä "kadonneita lampaita", joita Jeesus kehotti etsimään. Eikö nyt ole tilanne se, että 100 lampaasta yksi on löydetty? Tämän yhden ympärillä pyörivät sekä seurakuntien ja herätysliikkeiden työntekijät. Hukassa on kuitenkin 99 lammasta, mutta ne eivät herätä huolestumista.