Tulvien maa

Filippiinit on ollut jälleen esillä kansainvälisissä tiedotusvälineissä maata vaivaamien tulvien vuoksi. Täällä on siirrytty kesästä sadekauteen, ja sen on huomannut. Tällä kertaa kovat sateet ovat tulleet vain tavallista aikaisemmin. Kesäkuussa kaksi trooppista myrskyä on ylittänyt Filippiinien alueen. Myrskyt ovat kulkeneet Mindanaon ja Visayaksen itäisten saarien yli ja sivunneet myös Luzonin itärannikkoa. Myrskyjä ovat seuranneet rankat monsuunisateet, jotka ovat levittäytyneet koko maahan.

Viime päivien tulvista on kärsitty erityisesti Mindanaon saarella. Ongelmana on ollut erityisesti se, että vesihyasintit ovat valloittaneet laajalti Rio Grande – jokea. Joki on ollut kasvamassa umpeen ja virtaus on estynyt. Tämä tilanne on paljastunut, kuinkas muuten, rankkojen sateiden saavuttua. Nyt yritetään tätä sumaa purkaa, mutta tulvat ovat tehneet vahinkonsa. Tässä onkin tulvimisen keskeinen syy. Vesi ei kulje jokiuomissa, kun ne ovat eri syistä tukossa. Cotobaton kaupungin ja sen asukkaiden pelastaminen tulvilta Mindanaolla olisi edellyttänyt sitä, että Rio Granden virtauksen vuosien kuluessa tukkineet vesihyasintit olisi raivattu pois. Siihen olisi tarvittu tehokkaita kaivureita. Nyt kansa kysyykin, missä ovat valtion kaivurit Mindanaolla. Joku on kehottanut kysymään Ampatuaneilta, jotka ovat hallinneet suvereenisti saaren monien vuosien ajan muslimialuetta, ja ovat nyt parhaillaan syytettynä 57 ihmisen elämän vaatineesta verilöylystä. Yksi kaivuri on nähty pari vuotta sitten ihan TV-lähetyksessä saakka. Se oli kaivanut syvän kuopan, johon oli tarkoitus peittää verilöylyssä surmatut vainajat ja heidän autonsa. Ehkä tämä työmääräys "hautausurakoinnista" ohitti vesihyasinttien raivaamisen.

Metro Manilakin sai juhannuksen tienoissa taifuuni Falconista osansa. Ongelmana on täälläkin se, että vesi ei tahdo kulkea. Kun vesi ei kulje, autotkaan eivät kulje. Kun autot eivät liiku, mikään muukaan ei liiku. Kaupunkia yhdistävä kehätie EDSA muuttui vesiväyläksi, jolla liikenne seisoi tuntitolkulla. Kaduilla vastaan tulee yllätyksenä pätkiä, joissa vesi on noussut hyvin korkealle, vaikka televisiossa tiedotetaan niistä kaduista, joilla vesi on puolen renkaan tai polven korkuisella tasolla. Osa Metro Manilan kaduista tulvi niin paljon, että niille ei ollut kevyillä ajoneuvoilla asiaa ollenkaan. Autojen sähkölaitteet saavat helposti vettä, ja siinä sitä ollaan. Hermot ovat koetuksella. Jos tällainen tilanne jatkuu päiväkaupalla, jakelukuljetukset liikkeisiin loppuvat, ja kauppojen hyllyt alkavat tyhjentyä.

Huonoimmassa asemassa ovat ne, jotka asuvat jokien, purojen ja ojien varsille kyhätyissä hökkelikylissä. Tulvat nostavat näissä veden niin korkealle, että mutavyöryt lähtevät liikkeelle. Myös Metro Manilassa jouduttiin Pasig-joen varrelta hakeutumaan evakuointikeskuksiin. Näitä on järjestetty varsinkin koulujen tiloihin. Tämä on välttämätön ensiapu kodittomiksi jääneille, mutta siinä piilee myös uusi vaara. Täkäläiset koulut ovat huonosti varusteltuja. Vessat ovat puutteellisia, ja niitä on liian vähän koululaisillekin. Kun näihin tiloihin ahdetaan kotinsa menettäneiden joukko, voi hyvin kuvitella, millaiseksi majoituksen hygieniataso muodostuu. Erilaisten tartuntatautien puhkeaminen uhkaa tulvalta pelastettuja. Tulvavedet ovat jo sinänsä terveyttä vaarantava tekijä. Tulvivien alueiden asukkaat joutuvat lähes poikkeuksetta kahlaamaan tulvissa. Lapset näyttävät välillä nauttivan vesileikeistä. Ongelmana on kuitenkin se, että tulvavedet ovat likaisia. Ne liuottavat mukaansa kaduilla olevat jätteet ja lian. Tällaisia ovat esimerkiksi rottien ulosteet. Tulvavedestä voi saada hyvin vakavia sairauksia, etenkin, jos jaloissa on arpeutumattomia haavoja. Pitäisi olla vähintään "nokialaiset" jalassa, mutta kun niitä ei ole. Metro Manilan tulvista saa kuvan Blog Watch:ssa olevasta kuvavalikoimasta http://blogwatch.tv/news/tweeps-share-photos-of-floods-in-metro-manila/

Tulviminen paljastaa koko yhteiskunnan surkean tilanteen. Pelastustoimintaan tarvittavia teknisiä välineitä on liian vähän ja ne ovat puutteellisia. Ihmisiä kyllä riittää auttamaan ja tukemaan toisiaan. Tulvat paljastavat myös yhteisöjen suunnittelun ja rakenteiden puutteet. Metro Manilan tulvaongelmat johtuvat suurelta osalta siitä, että viemäröinti on huonolla tolalla. Ei ole rakennettu suurkaupungin tarvitsemaa riittävää viemäriverkostoa tehokkaine pumppuasemineen. Kaupunkia halkovien pienien jokien ja ojien tehtävänä on kuljettaa vedet mereen. Tämä ei toimi, kun ne ovat tukossa. Tukkeutuminen taas johtuu siitä, että asunnottomat ihmiset ovat valloittaneet jokien ja ojien varret ja rakentaneet kojunsa rantatöyräille tai jopa veden päälle. Näin on saatu asuntoja, joissa vesi "tulee ja menee". Kun roskat heitetään aina jokeen tai ojaan, vesi alkaa seisoa. Ojat ovatkin usein muovijätteen tukkimia.

Asunnottomien häätäminen ei ole mikään yksinkertainen asia. Joiltakin osin täkäläinen lainsäädäntö suojaa tontin valtaajaa. Asunnottomien siirtäminen on hyvin ongelmallista. Kyseessä on huomattava osa esimerkiksi Metro Manilan asukkaista. Asunnottomat haluavat olla siellä, missä ihmiset liikkuvat. Se tarjoaa aina jonkinlaisia elannon mahdollisuuksia. Pakkosiirrot herättävät vastustusta, ja voivat johtaa jopa kapinointiin. Poliitikko voi laskea myös tällaisen toiminnan vaikutuksen seuraavissa vaaleissa. Asunnottomille pitäisi hankkia kunnallistekniikalla varustetut asunnot, jotta tilanne muuttuisi olennaisesti. Tämä onkin sitten jo iso kustannuserä yhteiskunnalle.

Kunnollisen viemäröinnin suunnittelu ja rakentaminen on suuri haaste. Metro Manilan viranomaiset ovat kertoneet, että kokonaissuunnitelma suurkaupungin sadevesiviemäröinnistä on tekeillä. Sen on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2012. Sen jälkeen alkaa tietysti laaja keskustelu asiasta. Toteutusaikataulusta ei uskalleta vielä puhua. Sitten on edessä kysymys siitä, kuinka viemäröinti rahoitetaan. Valtion kukkaro on tyhjä. Tulviminen jatkuu Metro Manilassa niin kauan, kuin asunnottomien slummit tukkivat ojien virtausta, eikä viemäröintiä saada rakennettua.

Filippiinien ilmatieteen laitos, Pagasa, on ennustanut, että tänä vuonna Filippiinien yli kulkee vielä 12 - 15 taifuunia. Olemme siis vasta sadekauden alussa. Pagasa on myös ennustanut, että taifuunit tulevat vain lisääntymään seuraavina vuosikymmeninä. Tämä kasvu johtuu täkäläisten asiantuntijoiden mukaan menossa olevasta ilmaston lämpenemisestä. Taifuunien syntymistä lisää Tyynellä merellä jo tapahtunut pintavesien lämpeneminen. Jos tämä pitää paikkansa, kehittyvä maa maksaa hintaa rikkaiden länsimaiden elintason noususta. Täällä taas maksumiehiksi joutuvat ennen kaikkea köyhät, jotka kärsivät tulvista eniten.