Kirkko ja ehkäisy

Tämän sadekauden kuuma yhteiskunnallinen kysymys Filippiineillä on ollut perhesuunnittelulaki ja sen kohtalo. Se tunnetaan täällä nimellä RH-bill (Reproductive Health Bill). Tätä lakia koskeva ehdotus on parhaillaan käsiteltävänä senaatissa. Laki tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuden saada ilmaiseksi ehkäisyvälineitä. Se sisältää seksuaalisuuteen ja raskauteen liittyvää neuvontaa. Se takaa hoidon keskeytyneen ja myös keskeytetyn raskauden jälkiseurauksista kärsiville äideille. Kouluissa seksuaalikasvatus tulisi myös pakolliseksi.

Perhesuunnittelulakia kannattavat löytävät sille hyvin monenlaisia perusteluja. Eräs niistä on Filippiinien ylikansoittuminen ja siihen liittyvä köyhyys. Tällä hetkellä Filippiineillä on asukkaita n. 95 miljoonaa. Tarkkaa lukua tuskin kukaan edes tietää. Kymmenessä vuodessa väestö on kasvanut 15 miljoonalla. Ongelmana on myös se, että väestö kasaantuu Metro Manilaan, kun maaseudulta elinmahdollisuudet loppuvat. Tämä muutto ei tapahdu hallitusti vaan siten, että kaikenlaisia vähänkin asumiskelpoisia alueita rakennetaan hökkelikyliksi. On arvioitu, että Metro Manilan asukkaista (n. 12 milj.) n. neljännes olisi tälläisiä epävirallisia slummien asukkaita. Suuri osa heistä on ilman työtä tai tekee jotain satunnaisia ”hanttihommia”. Näillä ihmisillä ei ole koulutusta eikä mahdollisuuksia vakinaisiin työsuhteisiin.

Kaikille filippiiniläisille perhe on tärkeä asia. Se on tuki ja turva. Köyhät tarvitsevat varmasti vielä muitakin enemmän tukea perheenjäsenistään. Perinteisessä filippiiniläisessä ajattelussa uusi lapsi on tuonut varautta perheelle. Tämä ei ole kuitenkaan todellisuutta, kun eletään köyhyydessä. Jokainen vastasyntynyt lapsi on uusi suu ruokittavaksi. Köyhän perheen kuukausitulot saattavat olla n. P 5000,- (hieman alle 100,- eur). Kun vuokran, veden ja sähkön kulut otetaan tuloista pois, ruokaan jää ehkä n. 1,- eur päivää kohti. Vaikeaa on tällä summalla perhettä ruokkia. Tällaisella perheellä ei ole huvituksiin varaa. Mutta parisuhteen läheisyys tuo lämpöä ja iloa elämään, jos avioliitto on hyvällä tolalla. Ehkäisyyn ei kuitenkaan tahdo olla varaa. Paikallinen Seven Eleven -kauppa myy kolmen kondomin paketin 80,- pesolla (n. 1,60 eur). Siihen menee köyhällä kahden päivän riisiateriat perheelle. Joten ei tarvitse paljon miettiä, ostaako köyhä kondomeja vai riisiä.

Tuloksena on väestön jatkuva kasvu. Vuosittainen lasten syntyvyys 1000 asukasta kohti on Filippiineillä 3,3, kun esimerkiksi Suomessa se on 1,8. Eniten Filippiineillä syntyy lapsia köyhiin perheisiin. Köyhien perheiden äideistä n. 40 % ei käytä minkäänlaista ehkäisyä. Kaikkein köyhimmissä perheissä on keskimäärin 5 lasta, kun varakkaissa perheissä lapsia on tavallisesti kaksi tai kolme.  Kyselyjen mukaan hyvin toimeen tulevien pariskuntien lapsimäärä on toiveiden mukainen. Sen sijaan köyhillä on lapsia enemmän kuin haluavat. Tästä johtuen erityisesti köyhä väestön osa kasvaa. Köyhien on hyvin vaikea nousta hyvin toimeentulevien joukkoon. Köyhien lasten koulut jäävät usein kesken, kun heitä tarvitaan perheen elättämiseen jo tässä iässä. Vanhemmilla ei ole luonnollisestikaan varaa kouluttaa heitä perusastetta pidemmälle. Kunnollisen työpaikan saaminen jää nuorelle haaveeksi. Tästä on muodostunut koko yhteiskunnassa tuhoisa noidankehä, jossa köyhyyden nujertaminen on hankalaa.

Suuri lapsiluku on kääntynyt köyhissä perheissä siunauksesta kiroukseksi. Tämän taakan kantavat varsinkin äidit. Tiheiden raskauksien jatkuessa äidin terveys alkaa usein horjua. Näissä tilanteissa joudutaan kysymään, pitääkö raskaus keskeyttää.  Abortti on Filippiinien lainsäädännön mukaan rikos. Raskaana olevan naisen ainoa mahdollisuus on tällöin laittomia raskauden keskeytyksiä tekevät ”kätilöt”. Näissä ”hoidoissa” joudutaan hengenvaaraan. Terveyden huollossa suhtaudutaan usein hyvin kielteisesti abortin jälkiseurausten tähden apua hakeviin naisiin. Pelkona on se, että aborttiin jälkihoitoa antavan katsotaan osallistuneen raskauden keskeytykseen. Raskauteen ja synnytykseen liittyvä äitien kuolleisuus on Filippiineillä 221/100.000 synnytystä kohti. Päivittäin 11 äitiä kuolee tässä tilanteessa.Tämä luku on viime vuosina noussut huomattavasti. Laittomia abortteja tehdään vuosittain yli 500.000.

Perhesuunnittelulain tarkoituksena on antaa köyhille pariskunnille mahdollisuus päättää itse lastensa lukumäärästä ja auttaa heitä sijoittamaan raskaudet siten, että syntyvällä lapsella olisi mahdollisimman hyvät elämän edellytykset. Varakkaat perheet hankkivat jo itse ehkäisyvälineensä ja suunnittelevat perhekokonsa. Lain tarjoamat sukupuolikasvatukseen ja neuvontaan kuuluvat palvelut ja koulutus kohdistuisivat kaikkiin filippiinoihin. Perhesuunnittelulailla olisi kuitenkin erityinen merkitys juuri köyhille pariskunnille.

Perhesuunnittelulakia on ajettu 1990-luvulta alkaen.  Tänä syksynä se on saatu senaatin ja kongressin käsiteltäväksi. Lakiehdotuksen tuominen parlamentiin on kaatunut aina katolisen kirkon kovaan vastustukseen. Nyt tilanne on muuttunut, kun presidentti Noy-Noy Aquinon hallitus on antanut tukensa lakialoitteelle. Tämä on johtanut siihen, että katolinen kirkko on piispojensa johdolla ”julistanut sodan” perhesuunnittelulakia vastaan. Kirkko on järjestänyt joukkomielenosoituksia ”elämän puolesta”. Yksittäisissä seurakunnissa saarnastuoleja on käytetty surutta lakialoitteen vastustukseen. On jopa kuultu uhkailuja perhesuunnittelulakia puoltavien seurakuntalaisten sulkemisesta ehtoolliselta. Jotkut piispat ovat luvanneet toimittaa ensi vuoden valtiollisia ja kunnallisia vaaleja varten suosituslistoja niistä ehdokkaista, jotka vastustavat lakia. Parhaillaan kirkko tukee avoimesti lakiavastustavia senaattoreita lainkäsittelyn viivyttämisessä, jotta asia saataisiin siirtymään vaalien yli.

Kirkko toimii tavalla, joka antaa ymmärtää, että olisi kysymys katolisen uskon ydinasiasta, joka nyt on, ihmeellistä kyllä, parlamentin ratkaistavana. Katolisen kirkon perusteet perhesuunnittelulakia vastaan on ilmaistu piispojen paimenkirjeessä. Piispat kertovat, että heidän kielteinen kantansa perustuu kahteen keskeiseen periaatteeseen. (1.) Ihmisen elämä on pyhin ruumiillinen lahja, jonka Jumala, elämän luoja, antaa ihmiselle. Keinotekoinen elämän muodostumisen ja syntymisen estäminen ovat mitä suurimmalla varmuudella vastoin tätä ihmiselämän totuutta. (2.) Lasten kasvattaminen maailmaan kuuluu vanhemmille, jotka toimivat yhteistyössä Jumalan kanssa. Ensimmäinen periaate torjuu kaiken ehkäisyn, koska se on Jumalan toiminnan vastustamista. Toisessa periaatteessa koulu torjutaan seksuaalikasvatuksen antajana. (A Pastoral Letter of the Catholic Bishops` Conference of the Philippines, 5.2.2011.)

Katolisen kirkon lähtökohtana on uskonnollinen näkemys, josta on muodostettu opinkappale. Se voidaan hyväksyä tai hylätä, mutta pelivaraa katolisilla uskovilla ei ole. Tämän tähden perhesuunnittelulakia koskevasta yhteiskunnallisesta keskustelusta on tullut hyvin omituista ja kovin näennäistä. Kirkon kantaa puoltavien taholta on esitetty kummallisia perusteita perhesuunnittelulain vastustamiseksi. On väitetty, että Filippiineillä ei ole väestöongelmaa, vaan väki tulee vähenemään. On sanottu, että köyhyys voidaan kyllä poistaa, jos halutaan muutoinkin, esimerkiksi lopettamalla korruptio. Ehkäisyvälineet johtavat avioliitossa uskottomuuteen. Ehkäisypillerit aiheuttavat syöpää. Kondomit vuotavat eivätkä estä sukupuolitautien leviämistä. Tällaisiin väitteisiin tullaan, kun lähtökohtana on uskonkappale, jolle on etsittävä tukea hinnalla millä hyvänsä.

Kirkon kannanotot ovat johtaneet myös sisäisten ristiriitojen vahvistumiseen. Suuri joukko kahden Manilan ison ja perinteikkään katolisen yliopiston professoreita julkaisi kannanotot, joissa puollettiin perhesuunnittelulakia ja asetuttiin vastustamaan kirkon johdon kannanottoja. Piispat uhkasivat professoreita potkuilla. Tästä toiminnasta kirkon hierarkkia sai osakseen julkisuudessa korvapuusteja, sillä se tulkittiin puuttumiseksi akateemiseen vapauteen. Konservatiinen ja liberaalinen rintama ovat kirkossa nyt vastakkain.

Paljon kysymyksiä on herättänyt myös kirkon sekaantuminen politiikkaan. Kirkko on sanonut edustavansa 80 miljoonaa filippiiniläistä ja vaatinut, että tällä perusteella sitä on kuultava poliittisessa päätöksen teossa. Tämäkin väite kuulostaa kovin omituiselta. Onko kirkko saanut seurakuntalaisiltaan tällaisen valtakirjan, ja mitä sitten tehdään parlamentilla? Kyselytutkimuksista tiedetään, että kolme neljännestä filippiinoista haluaa käyttää ehkäisyvälineitä ja puoltaa sitä koskevaa lakiehdotusta. Katolisten seurakuntalaisten kanta ei ole sama kuin kirkon johdon näkemys. Kannattaisi kuunnella ihmisiä. Ainakin silloin, kun väittää edustavansa heitä.

Seksi korventaa kirkkoa

Olemme tulleet keskelle Filippiineillä käynnissä olevaa kovaa yhteiskunnallista ja poliittista taistelua perhesuunnittelulaista (RH bill), joka on menossa kohta parlamentin käsittelyyn. Vastakkain ovat erityisesti katolinen kirkko, tai ainakin sen johto, ja hyvin hajanainen joukko erilaisia ryhmittymiä, jotka haluavat parantaa naisten ja köyhien asemaa. Laki takaisi köyhille mahdollisuuden saada ehkäisyvälineitä. Se sisällyttäisi myös seksuaalikasvatuksen kouluopetukseen pakollisena oppiaineena.

Kaikelle tälle kirkko sanoo ehdottomasti: ei. Tässä ei ole tinkimisen varaa milliäkään. Kirkossa ehkäisyvälineiden käyttö nähdään "aborttimyönteisyytenä". Oikeana ehkäisymenetelmänä pidetään ainoastaan "luonnon menetelmää", joka perustuu naisen kuukautiskiertoon kuuluvan hedelmöittymisherkkyyden seurantaan ja hyväksikäyttöön. Keinotekoiset menetelmät, kuten kondomin tai ehkäisypillereiden käyttäminen katsotaan "luonnon vastaisiksi" ja epämoraalisiksi. Perhesuunnittelulaki tekisi nämä ehkäisymenetelmät julkisesti yhteiskunnassa hyväksytyiksi. Tämä johtaisi kirkon käsityksen mukaan irrallisten sukupuolisuhteiden suosimiseen ja sukupuolimoraalin löyhtymiseen sekä heikentäisi kaikin tavoin perheen kiinteyttä ja asemaa yhteiskunnan perussoluna.

Kohta vuoden virassa olleen presidentti Noy Noy Aquinon hallitus on kirkon vastustuksesta huolimatta ryhtynyt valmistelemaan perhesuunnittelulakia ja on viemässä sen parlamentin käsittelyyn. Tämä on ollut selvästikin liikaa kirkolle. Kirkko on käynyt julkiseen hyökkäykseen presidenttiä vastaan. Emeritusarkkipiispa Oscar Cruz on arvostellut kirpeästi Aquinoa ja syyttänyt häntä huonosta johtamisesta. Cruzin mukaan presidentti yrittää perhesuunnittelulain avulla peittää epäonnistumisensa politiikassaan köyhyyden poistamisesta. Kunnollinen johtaja pystyy hänen mielestään hankkimaan ruuan suuremmallekin väestölle. Kirkon taholta on esitetty myös uhkailuja siitä, että katoliset ryhtyvät kansalaistottelemattomuuteen, jos perhesuunnittelulaki hyväksytään. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi kieltäytymisen veronmaksusta.

Tällaista hyökkäystä kirkon taholta valtion päämiestä kohtaan voinee pitää varsin poikkeuksellisena Filippiineillä. Suhtautuihan kirkko pitkään melko myötäsukaisesti Marcosin diktatuuriinkin. Vai onko niin, että silloin oli kysymys "vain" korruptiosta ja poliittisista vankilatuomioista ja murhista? (ks. blogi 24.3.2011). Nyt sen sijaan ongelmana on seksi, ja sehän on aina äärimmäisen vaarallista. Kirkon arvoperustan suhteen luulisi olevan merkittävää se, että Aquinon vielä lyhyellä presidenttikaudella on ryhdytty avaamaan korruption verkostoja uudella tavalla. Voisi kuvitella, että kirkko antaisi täyden tukensa tällaiselle hallinnolle. Muutoinkin kirkon huoli sukupuolimoraalin löyhtymisestä perhesuunnittelulain myötä tuntuu liioittelulta, kun seuraa filippiinojen seksuaalisuudelle avointa elämän otetta.

Kannanotot perhesuunnittelulaista jakavat myös kirkkoa sisältäpäin. Joukko katolisia on muodostanut tämän lain hyväksymistä puoltavan ryhmän (C4RH). Piispa Jose Oliveros on julkisesti ottanut kantaa tähän ryhmään ja todennut, että sen jäsenet eivät ole oikeita katolisia, kun he äänestävät perhesuunnittelulain puolesta. He ovat vain "nimeltään" katolisia. Oikea katolilainen hyväksyy aina kirkon kaiken opetuksen. Oliveros vetosi myös paavin ehkäisyvälineiden vastaiseen kannanottoon. Hänen mukaansa kysymys on ihmiselämän korvaamattomasta arvosta sikiämisestä kuolemaan saakka. Tästä kirkko ei voi neuvotella.

Kirkon konservatiivi siipi on innolla kampanjoimassa perhesuunnittelulakia vastaan. Tästä eräs esimerkki on St. Andrew:n katolinen seurakunta, jonka kirkko sijaitsee Bel Airin kaupunginosassa lähellä kotiamme. Tämä seurakunta on keskiluokkaisen väen suosima, konservatiivisia arvoja painottava yhteisö. St. Andrewin:n kirkon ympäristö on "laastaroitu" julisteilla, jossa lukee: "Pysäytä perhesuunnittelulaki, tottele Jumalan tahtoa". Asennoituminen perhesuunnittelulakiin jakaa filippiinoja yhteiskunnallisen aseman suhteen. Keskiluokkaiset ovat usein vannoutuneita lain vastustajia. Ehkäisy ei ole niinkään hyvätuloisten ongelma. Heillä on varaa hankkia ehkäisyvälineensä. Sitä paitsi niin kauan kuin "lasten piiat", " yayat", hoitavat lapset nälkäpalkalla (40-100,. eur/kk), lapsista ei ole suurtakaan huolta vanhemmille. Kuvassa yaya lapsineen kääntyy kadulle St. Andrewin kirkon pihasta.

Kirkko on joutunut perhesuunnittelua koskevassa kiistassa kahden rintaman väliin. Toisaalla ovat liberalismia ajavat yhteiskunnan uudistajat ja toisaalla ovat omat uskonveljet ja –sisaret. Kirkon johdon kovat äänenpainot saattavat viitata kirkon sisäiseen valtataisteluun. Kaikki katoliset eivät alistu kirkon auktoriteettiin, vaan ajattelevat omilla aivoillaan. Monet eivät voi hyväksyä kirkon mustavalkoista ja suppeaa näkemystä seksuaalisuudesta. Heidän mielestään lähimmäisen rakkaus vaatii tarkastelemaan ihmisen hyvin vointia kokonaisuutena, jossa seksuaalisuus on eräs keskeinen osa. Kirkko on joutunut kiistassa "myrskyn silmään".