Filippiinit on hyvin uskonnollinen ja roomalaiskatolinen maa. Kansasta (92 milj.) kuuluu arviolta ainakin 80 % katoliseen kirkkoon. Muitakin kristillisiä yhteisöjä on runsaasti. Tämän lisäksi islaminuskoiset muodostavat pääosan Filippiinien saariston eteläosan väestöstä. Filippiinejä pidetään Kaakkois-Aasian katolisuuden linnakkeena. Filippiineillä valmistaudutaan pitkään ja huolella joulun juhlaan. Joulukoristelu kaduilla ja puistoissa luo joulun tunnelmaa.
Kirkkoja on täällä runsaasti. Monet niistä ovat myös varsin uusia ja kauniita. Eräs mielenkiintoisista nähtävyyksistä on täällä Makatissa laajalla tavarataloalueella sijaitseva kirkko. Se on rakennettu keskellä puistoa olevan lammen päälle. Se jäsentyy osaksi puistoa, kun ison kupoliteltan muotoisesta rakennuksesta puuttuvat sivuseinät. Illan suussa väkeä kerääntyy kirkkoon niin paljon, että kaikki eivät mahdu sisälle. Niinpä suuri osa kansaa seuraa jumalanpalvelusta ympäröivästä puistosta. Tällainen hämärässä puiston kansoittava väki on vaikuttava näky puolityhjiin kirkkoihin tottuneelle luterilaiselle papille.
Kerran pistäydyimme aamulenkillämme kirkossa sisällä. Kirkkoa kiertäessäni huomasin erikoisen esineen. Se oli lottopallokaukalon muotoinen läpinäkyvä muovinen malja, jossa oli ylhäällä käden mentävä aukko. Minulle selvisi, että kysymyksessä oli arvonta, joka oli järjestetty meneillään olevan pappien juhlavuoden ja joulun kunniaksi. Kaukalon sisällä oli suuri joukko valkoisia paperikääröjä kuin joulukarkkeja. Jokainen käärö sisälsi papin nimen. Seurakuntalainen sai nostaa yhden käärön. Kun hän avasi sen, hänelle selvisi yhden papin henkilöllisyys. Tälle papille hän sai tänä jouluna "osoittaa rakkauttaan". Papista tuli hänelle eräänlainen joulun nimikkopappi.
Tätä katsellessani sanoin vaimolleni, että mitäpä jos tekisin oman käärön ja sujauttaisin sen kulhoon. Eiköhän siinä menisi yksi luterilainen, suomalainen pappikin katolisten veljien joukossa vaikkapa lohdutuspalkintona. Saataisiin sitten ehkä mekin vähän lisää "voita leivän päälle" jouluna. Vaimoni torjui ajatuksen ehdottoman jyrkästi. Vielä illalla hän vannotti minua, että en osallistu näihin pappisarpajaisiin nyt, enkä koskaan myöhemminkään. Se sitten niistä arpajaisista.
Luterilaiset veljet siellä kotimaassa työskentelevät kirkkojen välisen yhteistyön kivisellä polulla. Filippiinien näkökulmasta etenemistä ei ole juurikaan tapahtunut. Pankaahan nyt siellä Helsinki-Rooma -akselilla vauhtia lisää päälle. Täällä odotetaan yhteistyömahdollisuuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti