Treffit Valentiinin päivänä

Vietimme sitä maanantaina Makatissa. Täällä Filippiineillä ei vietetä ystävän päivää kuten Suomessa. Valentiinin päivä on omistettu romanttiselle rakkaudelle. Se on parien päivä. Erityisesti seurustelevat parit juhlivat Valentiinia. Huomaavainen filippiino-poika lähettää tyttöystävälleen työpaikalle jo päivällä kukkakimpun. Illalla on sitten vuorossa treffit. Poika vie tyttönsä tai mies vaimonsa ulos syömään. Työpaikalla Valentiinin päivä otetaan erityisellä tavalla huomioon. Toimistoon saatetaan sisustaa erityinen "rakastavaisten nurkkaus". Toimiston intiimiiltä tuntuvaan kulmaan on voitu asettaa rakastavaisille tarkoitettu sohva hetken levähdystä varten. Sohvan viereen on aseteltu ruusuja, myös suklaakonvehteja on tarjolla rakastavaisille. Makatissa oli Valentiinin päivänä erityinen toimistojen välinen kilpailu siitä, missä osataan somistaa Valentiinin päivän nurkkaus kauneimmin. Toivottavasti saamme lukea kilpailun tulokset lehdestä.


Valentiinin päivä ilman treffejä on monelle nuorelle täällä katastrofi. Niinpä telelinkit olivat sinä päivänä täynnä erilaisia ilmassa viuhuvia kuumia viestejä. Kun tässä odotusten paineessa myös pettymysten vaara oli erittäin suuri, apua haettiin monelta taholta. Phippine Daily Inquirer –lehti haastatteli asiasta katolisen kirkon piispainkokouksen perhe- ja elämä jaoston pääsihteeriä isä Melvin Castroa. Haastattelijan kysymykseen siitä, miten Valentiinin päivänä treffejä vaille jääneen (dateless) nuoren pitäisi suhtautua asiaan, isä Castro vastasi kehottamalla nuorta odottamaan kärsivällisesti. Hän varoitti vapaita naisia ja miehiä siitä, että Valentiinin päivä, tunteiden ja hormoonien "kuohunta" saavat heidät syöksymään rakkauteen. Sen sijaan on viisaampaa rukoilla, odottaa ja olla vastuullinen ja arvostelukykyinen. Nämä naimattoman papin neuvot kuulostivat jotenkin tutuntuntuisilta. Olen kuullut joskus aikaisemmin samanlaisia ohjeita, mutta ihan eri leveysasteilla.


En halunnut itse olla treffejä vailla oleva (dateless) Valentiinin päivänä. Niinpä ryhdyin ajoissa tarvittaviin toimenpiteisiin. Kysyin muutamaa päivää ennen h-hetkeä vaimoltani, mitä hän toivoi Valentiinin päivältä, ja kuinka voisin häntä silloin ilahduttaa. Sain kuulla, että hän toivoo "rakkauskävelyä". Kysyin, mitä hän tarkoittaa tällaisella kävelyllä. Kuulin, että se tarkoittaa kävelyä käsi kädessä ja sen jälkeen tapahtuvaa kahvilassa istumista käsi kädessä. Niinpä lähdimme Valentiinin päivän iltana kävelemään Buendiaa myöten käsi kädessä leppoisaa tahtia. Meidät huomattiin. Ruusujen myyjät ryntäsivät kimppuumme. Olimme juuri sellainen pari, joka ostaa ruusuja. Jopa poliisiauton ovet aukenivat ja meille toivotettiin hyvää Valentiinin päivää. Olimme Valenttiini-pari, vaikka ikämme ei ehkä aivan vastannutkaan tavanomaista mielikuvaa rakastavaisista.



Matkamme suuntautui Ayalan triangelipuistoon. Valitsimme äskettäin puiston reunaan valmistuneiden ravintoloiden valikoimasta tällä kertaa The Coffee Bean –kahvilan. Istuimme käsi kädessä ja nautimme toisistamme ja virvokkeista. Muistelimme suhteemme alkua ja sitä rohkeutta, jolla lähdimme liikkeelle. Kerroimme toisillemme tunteiden "kuohunnasta", jota ilman emme olisi yhdessä. Siirryimme puistoon pystytetyn suuren telttakatoksen alle kuuntelemaan Valentiinin päivän ilmaiskonserttia. Esiintyjänä oli showtähti Karryl orkestereineen. Hän esitti pääosin omia rakkauslaulujaan puistoon pakkautuneelle runsaalle yleisölle. Karrylin laulut ja hänen eloisa ja vapaa esiintymisensä tempaisivat ihmiset mukaansa. Myös meidät. Palasimme kotiin onnellisina. Oli ollut oikea Valentiinin päivä.

Nobelisti expattina Filippiineillä

Helsingin Sanomat otsikoi verkkojulkaisussaan 6.10.2010, että kemian Nobel-palkinto meni Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Totta tässä uutisessa on varmasti ainakin se toinen puoli. Mutta totta on myös se, että palkintorahat tulivat yhden tutkijan osalta Filippiineille. Nimittäin amerikkalainen emeritusprofessori Richard Heck (79 v.) asuu Manilassa. Hän elää yhdessä filippiina vaimonsa Socorron kanssa Quezon City:ssä, joka on yksi Metro Manilan muodostavista useista kaupungeista.

Massachusettista kotoisin olevan Richard Heckin keskeisenä tutkimusalueena on ollut hiiliatomien välisten sidosten synnyttäminen. Tutkimusten tuloksia on voitu hyödyntää mm. lääkkeiden ja muovin kehittämisessä. Niitä on voitu hyödyntää lääkkeiden kehittelyssä syöpää, herpestä ja HIV-virusta vastaan. Tutkimustulokset ovat edistäneet myös tietokoneiden hyvin ohuiden näyttötaulujen kehittelyä. Intensiivisin tutkimuskausi sijoittui 1960 ja -70-luvuille. Eläkkeelle Heck jäi 1987 Delawaren professorin virasta. Hän saavutti kansainvälistä arvostusta laajalti jo virassa ollessaan. Tutkimustulostensa suhteen Heck pitää itseään onnekkaana. "Tällaiset asiat tapahtuvat sattumalta," sanoo Heck.

Miksi löydämme amerikkalaisen tiedemiesneron Quezon City:stä? Emme ehkä löytäisi, ellei professori Heck olisi lähtenyt vuonna 1979 turistina Filippiineille. Muiden turistien tavoin hänkin pääsi käymään presidentin palatsin alueella. Siellä kulkiessaan hän päätti poiketa kanttiiniin. Hän ei silloin vielä tietänyt, mikä häntä odottaa siellä odottaa. Kanttiinissa oli äitinsä apulaisena nuori filippiina Socorro. Professori ja kanttiiniapulainen rakastuivat toisiinsa. Kuukauden kuluttua he olivat jo naimisissa. Socorro oli silloin 28-vuotias ja Richard 20 vuotta vanhempi.

Kun Richard Heck oli jäänyt eläkkeelle, alkoi pariskunnan matkustelu USA:n ja Filippiinien välillä, kunnes he vuonna 2006 päättivät asettua Filippiineille vakinaisesti. Pariskunta asuu ilmeisen vaatimattomissa oloissa vuokrabungalowissa tiheästi asutetulla alueella. Asunnon vuokra on 11.000,- pesoa (vähän alle 200,. eur)/kk. Mutta pariskunta näyttää hyvin onnelliselta. Kun televisiossa professoria haastateltiin Nobelin johdosta, hänen vaimonsa muisti aina silitellä ja suukotella häntä välillä kameroista välittämättä. Nobel-palkinto ei kuulemma pariskunnan elämää tule muuttamaan. Asuntoa ei osteta. Rahaa saatetaan tarvita pahoina päivinä terveysmenoihin.

Socorron huolenpito miehestään on liikuttavaa. Parin vuoden ajan Socorro on käynyt joka viikko rukoilemassa Quiapon ja Baclaranin kirkoissa sitä, että Richard saisi ansaitsemansa julkisen tunnustuksen tutkimustyöstään. Nyt näihin rukouksiin sitten vastattiin. Arkipäivisin Richard keskittyy orkideoiden ja lintujen hoitoon. Socorro pitää huolta siitä, että Richard saa päivittäin pihvinsä. Richard tarvitsee myös lasin punaviiniä päivällisellä.

Kun Richardilta kysyttiin, kuinka hän viihtyy Filippiineillä ja aikooko hän palata USA:an, hän vastasi, että hän nauttii Filippiinien lämmöstä. "This is nice place to live."