Filippiineillä on vietetty
tällä viikolla itsenäisyyspäivää. Itsenäisyyspäivä pohjautuu 12.6.1898
tapahtuneeseen itsenäisyyden julistamiseen. Tuolloin nostettiin myös ensimmäisen
kerran Filippiinien oma lippu. Itsenäisyysjulistus irroitti Filippiinit
espanjalaisten 300-vuotisesta vallasta. Espanja luovutti kuitenkin Filippiinit
Yhdysvalloille rauhansopimuksessa, jolla päätettiin näiden suurvaltioiden sota.
Yhdysvallat kieltäytyi hyväksymästä Filippiinien itsenäisyyttä. Sen tähden Filippinit
ryhtyivät vuonna 1899 kapinaan Yhdysvaltoja vastaan. Vahvempi voitti, ja Itsenäisyys
toteutui sitten vasta toisen maailman sodan jälkeen vuonna 1946.
Itsenäisyyden henkisenä isänä
on pidetty tohtori Jose Rizalia (s. 1861), joka on korotettu Filippiinien kansallissankarin
asemaan. Matkailija, joka kiertelee Filippiineillä, ei voi olla törmäämättä
Jose Rizalin nimeen. Manilan keskeisimmän puiston on nimeksi on annettu Jose
Rizal Park. Se sijaitsee aivan Intramuroksen, vanhan kaupunginosan, kyljessä ja
on eräs pääkaupungin kauniimmista nähtävyyksistä. Se on myös koululaisten suosittu
vierailujen kohde (kuva). Mutta Rizalin patsaan kohtaa myös monessa muussa
paikassa. Kuvassa oleva patsas on
Baguion keskustassa, Luzonin saaren pohjoisosassa sijaitsevassa kauniissa kaupungissa.
Jose Rizal oli ammatiltaan silmälääkäri.
Hän oli poikkeuksellisen laaja-alaisesti sivistynyt ja lahjakas henkilö. Hän
oli syntyisin varakkaasta maatilanomistajaperheestä. Hänen esivanhempansa
olivat maahanmuutajia. Heidän joukossaan oli kiinalaisia, japanilaisia ja
espanjalaisia. Rizal opiskeli ensin Manilassa
oikeustiedettä ja siirtyi sitten lääketieteen opintoihin. Vuonna 1882 hän
matkusti Eurooppaan ja opiskeli lääketieteitä Madridin, Pariisin ja
Heidelbergin yliopistoissa. Rizal oli aikansa maailmanmies. Hän puhui 22 eri
kieltä ja tunsi laajalti eri kulttuureita.
Rizal oli intohimoinen ja
lahjakas kirjoittaja. Kirjoituksissaan hän suuntasi piikkejä valtaapitäviä
espanjalaisia kohtaan. Hän paljasti vallankäyttäjien vääryyksiä ja
mädännäisyyksiä. Tunnetuin Rizalin kirjoista lienee: Älä koske minuun. Noli Me
Tangere. Kirja on romaani, joka käy espanjalaisen valtaeliitin kimppuun. Kaikki
tämä tapahtuu romanttisen rakkaustarinan avulla.
Kirjan päähenkilö nuori
herrasmies Chrisostomo Ibarra palaa Filippiineille oltuaan pitkään Espanjassa. Hän
kohtaa uudelleen varhaisnuoruutensa ihastuksen kohteen, varakkaan perheen
kauniin neidon, Maria Claran. Rakkaus roihahtaa liekkiin. Kirjan keskeinen
jännite on siinä, saako nuori herra Ibarra neitokainen Maria Claran vai ei. Ibarra
ei ole Marian perheelle kovinkaan hyvä vävyehdokas, sillä hän on suora ja rehti
mies, joka ei hännystele espanjalaisia herroja. Tällainen vävy ei tuo mukanaan valtaapitävien
suosiota eikä rahaa. Kuvassa olevat seurapiirineitojen leninkeihin pukeutuneet
tytöt Jose Rizal Parkista voisivat kuulua Maria Claran seurueeseen.
Ibarran keskeinen hanke on kirkon
vallasta riippumattoman koulun perustaminen omalle paikkakunnalle. Kirkon
miehistä tämä on vahingollista kansalle. Kirjan juoni saa yllättävän käänteen,
kun paljastuu, että eräs seurakunnan papeista on Maria Claran biologinen isä.
Papilla on ollut salasuhde Marian äitiin. Tämä salaisuus on haudattu perheessä
ja seurakunnassa. Kirjan loppu viittaa melko suorasanaisesti siihen, että espanjalaisten
hallinto, joka perustuu valtion ja kirkon liittoon, on niin läpimätä, että sitä
ei voi enää uudistaa. Se on vain kaadettava.
Noli Me Tangere –romaani julkaistiin
vuonna 1887 Berliinissä. Filippiineillä kirja kielletiin. Rizal joutui
kotimaassaan vainon kohteeksi. Hänet vangittiin ja karkotettiin. Lopulta hänet
tuomittiin kapinasta ja kansankiihoituksesta kuolemaan vuonna 1896. Hänen
elämänsä päättyi teloitukseen 35-vuotiaana.
Rizal kuoli nuorena, mutta
hänen ajatuksensa jäivät elämään. Rizal toi kirjoissaan esiin sen, millainen
arvo ja merkitys filippiinoille on omalla kulttuurilla. Filippiinoilla
itsellään oli ainutlaatuisen merkittävää henkistä pääomaa. Kaikki hyvä ei tullut vain espanjalaisten
mukana Euroopasta. Päinvastoin sieltä oli tullut sorto ja kansan alistaminen.
Rizal hyökkäsi katolisen kirkon kanssa liittoutunutta siirtomaavaltaa vastaan. Tekopyhyydessään
kompasteleva kirkko joutuu melkoisen piikittelyn kohteeksi. Rizal nosti esiin
myös yksilön merkityksen ja oikeudet. Kirjan tarina romanttisesta rakkaudesta jo
sinänsä korosti yksilön tunteiden ja valinnan painoarvoa.
Noli Me Tangere on kirjoitettu
alun perin espanjaksi, mutta se on käännetty useille kielille. Luin itse englanninkielisen
käännöksen. Kirja löytyy esimerkiksi osoitteesta http://www.gutenberg.org/ebooks/20228
