Oli kesän
kuumin viikonloppu ja pihamme täytti iloinen puheensorina, nauru ja lasten
huudahdukset. Kuulosti siltä, että jotain hauskaa oli tapahtumassa. Niin, tätä viikonloppua
olikin jo vuosi odotettu. Mistä siis oikein oli kysymys?
Kysymykseen
voi vastata vain menemällä muutaman vuoden taaksepäin. Olin silloin täyttämässä
”pyöreitä vuosia” ja keskustelin vaimoni Päivin kanssa siitä, millä tavoin tätä
juhlaa vietettäisiin. En oikeastaan halunnut ”juhlia”, sillä pelkäsin, että
juhlistani ja muistamisesta voisi tulla joillekin velvollisuus. Ajatus on
minulle vastenmielinen. Siksi ehdotin, että juhlan sijasta vietettäisiin ”perhepäivä”,
jossa kaikki lapseni olisivat mukana perheineen. Ajattelin, että tässä olisi
minulle paras mahdollinen lahja.
Idea
perhepäivästä on peräisin Filippiineiltä, jossa pidetään monin tavoin huolta
perheyhteyden säilymisestä ja lujittumisesta. Eräänä tapana oli perhepäivien
järjestäminen. Silloin perheenjäsenet kokoontuivat aterioimaan ja viettämään
aikaa yhdessä. Kokoontumisen syynä oli vain tarve olla yhdessä ja se oli
tärkeää.
Ihastuimme
tähän perhepäivän malliin, kun asuimme Filippiineillä neljä vuotta.
Lähdimme siltä pohjalta suunnittelemaan omaa
kesäistä tapahtumaamme. Yhdessä ruokailu ja kahvittelu olivat mielestämme
itsestään selviä ohjelmanumeroita. Samoin tietysti saunominen ja uiminen.
Järvenrantapaikkamme antaa tähän hyvät mahdollisuudet.
Vaimoni oli
sitä mieltä, että yhdessäoloon pitää saada jotakin toiminnallista: leikkejä,
pelejä tai liikuntaa. Itse olin aluksi epäluuloinen ja ajattelin, että tokkopa
nämä aikuistuneet poikani ja heidän vaimonsa lähtevät leikkiin mukaan. Mutta suostuin
sitten kuitenkin kokeiluun. Urheilulajiksi valitsimme lentopallon, joka ei ole
lajina tuttu kellekään pojistani, mutta kylläkin minulle jo lapsuudesta lähtien.
Nyt toimittiin isän ehdoilla eikä lasten harrastusten mukaan
Ensimmäinen
perhepäivämme sujui iloisessa ilmapiirissä. Lentopallon pelaaminen oli hauskaa.
Nuorin lapsenlapsistani harrastaa jalkapalloa ja halusi, että sitäkin pelataan.
Siispä pelasimme koko porukka ja antaumuksella. Vaimoni oli pannut parastaan
kokkaamisessa. Niinpä saimme pelien välillä nauttia herkullisista pöydän
antimista. Kun päivän lopuksi vielä saunottiin, kaikki oli kohdallaan. Olimme
saaneet karistaa hetkeksi aikuisuuden taakan hartioiltamme, olla leikkiviä
lapsia ja nauttia yhdessä olosta.
Kun lähdön
aika tuli, eräs pojistani sanoi, että tehdään tästä perhepäivästä perinne. Muut
olivat samaa mieltä. Siitä käynnistyi perhepäivien traditio. Vietämme perhepäivää
joka kesä. Ajankohta varataan jo kevättalvella. Kaikki haluavat olla mukana.
Ohjelmakin kulkee lähes samaa rataa. Kaksi muutosta on vuosien kuluessa tapahtunut.
Yhden päivän tapahtuma on venynyt kahteen päivään ja joukko on vain kasvamaan
päin, kun lapsenlapsetkin ovat aikuistuneet ja yksi vävykandidaattikin on jo tullut
mukaan. Niinpä tänä kesänä pihamaamme näyttikin illalla partioleiriltä
telttoineen.
Olen iloinen
perinteestä, jonka olemme löytäneet. Siihen on montakin syytä. On tärkeätä,
että saamme molemmat, puolisoni ja minä tavata lapsiani ja heidän perheitään
ajan kanssa ja muutoinkin kuin vain yhdessä istumalla. Yhdessä tekeminen
lähentää. Tällainen vapaa kohtaaminen avaa ovia myös lasten ja heidän perheidensä
keskinäiselle yhteistyölle ja yhteydelle. Tapaamisissa on myös kulttuurista
monipuolisuutta, sillä joukkoomme kuuluu filippiiniläinen miniä. Hänelle
perhepäivä tuo kotoisen tuulahduksen.
Perhepäivä
tekee kouriintuntuvaksi sen, että me emme ole vain irrallisia yksilöitä, vaan
taustallamme on yhteiset juuret, joiden varassa me kasvamme.
Kahvipöytäkeskustelut ovat tärkeä osa sisältöä. Kahvikupin yli on luontevaa
kertoa tarinoita meidän suvustamme. Nämä tarinat ovat sekä hauskoja että myös
traagisia. Monenlaiset tunteet ovat niissä liikkeellä ja siksi ne myös
koskettavat.
Koen itse,
että minulla on oman sukupolveni edustajana tehtävä kertoa seuraaville sukupolville
omista vanhemmistani, isovanhemmistani ja heidän vanhemmistaan, niin pitkälle
kuin tietoa riittää. Tässä ei kukaan voi astua minun sijaani. Lapset ja lapsen
lapset voivat tätä tietoa käyttää hyväkseen oman identiteettinsä
vahvistamisessa.
