Uusi kirja avioerosta ja uskosta

Aikakauslehti Vartija on julkaissut kirjani  ”Avioero ja pappi”. Se käsittelee kristillisen avioliittokäsityksen ja avioeron välistä ristiriitaa. Ajattelen, että kirjan aiheesta on kirkossa pitkään vaiettu. Pappien avioeroja on pidetty häpeällisinä, ja niitä on pyritty peittelemään. Juuri siksi haluan nostaa tämän aiheen esille. Avioeroja käsitellään julkisuudessa usein kaavamaisesti ja syyllistäen. Pyrin kirjassani avaamaan toisenlaisen, ymmärtävän näkökulman aiheeseen ja ihmisiin.

Kirjan lähestymistapa ei ole ensisijaisesti ideologinen tai opillinen. Sen sijaan konfliktia tarkastellaan yksilöiden näkökulmasta. Kirja on luonteeltaan yleistajuisesti kirjoitettu raportti laadullisesta ja narratiivisesta tutkimuksesta. Kirjan keskeisin osa on kahdeksan, nimettömänä esiintyvän papin kertomukset omasta avioerostaan. Ne pohjautuvat pappien omiin essee-kirjoituksiin ja haastatteluihin.

Papit ovat pappislupauksessaan sitoutuneet toimimaan seurakuntalaisten esikuvana. Kirkko on vuosisatojen ajan pyrkinyt lujittamaan ja puolustamaan avioliitto-insituutiota. Avioero on näin ollen haaste, joka koskettaa sekä papin ammattia että hänen uskonnollisia näkemyksiään. Kirjan kertomuksissa papit selvittelevät avioeroonsa vaikuttaneita syitä, omaa uskonnollista ja psykologista prosessiaan sekä avioeron vaikutuksia yhteisöihinsä. Kertomukset jaotellaan kahteen ryhmään sen mukaan, onko kertoja ollut itse aloitteen tekijä avioerossa. Ryhmät nimetään ”Avioeron vapauttamiksi” ja ”Avioerosta selviytyneiksi”. Kummankin ryhmän avioeroprosessin vaiheet kuvataan tutkimuksessa. Edelliseen ryhmään kuuluvat kokevat eronsa keskeisesti osana persoonallisuuden kasvua ja itsenäistymistä. Jälkimmäisen ryhmän jäsenien avioeroprosessissa olennaista on kamppailu pärjäämisestä elämänmuutoksessa.

Erääksi tutkimuksen polttopisteeksi mudostuu kirkon ja monien muiden uskonnollisten yhteisöjen hellimä käsitys elinikäisestä avioliitosta. Tämä uskonnollis-moraalinen käsitys normittaa seksuaalielämän avioliiton sisällä tapahtuvaksi. Uskonnollisissa yhteisöissä ajatellaan usein, että tiukat seksinormit tukevat avioliittoinstituutiota. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että niiden vaikutus kääntyy tarkoitustaan vastaan. Ne olivat kertojien kokemuksen mukaan pikemminkin altistaneet avioerolle. Sen sijaan elinikäisen avioliittokäsityksen seksuaalinormit antoivat tukea uskonnollisissa yhteisöissä tavahtuvalle eronneiden leimaamiselle ja sosiaalisen häpeän tuottamiselle.

Olen itse pappi ja kokenut avioeron pitkän avioliiton hajottua. Olen myös avioitunut uudelleen. Nämä omat kokemukset ovat antaneet minulle perspektiiviä ja ymmärtämystä eronneiden pappien elämän tilanteeseen.

Kirjani on e-julkaisu ja se on julkaistu osoitteessa http://www.vartija-lehti.fi/avioero-ja-pappi/