keskiviikko 23. marraskuuta 2011
Taitamattomuutta vai tarkoitushakuisuutta?
Kotimaan verkkolehti (23.11.) julkaisi tuloksia Radio Dei:n suorittamasta presidenttigallupista papiston keskuudessa. Otsikkona oli "Papit äänestävät Niinistöä". En kuulu yhdenkään presidenttiehdokkaan kannattajaryhmään, mutta haluan ottaa kantaa kyselyssä tehtyihin johtopäätöksiin tutkijan näkökulmasta.
Uutisen otsikko on mielestäni harhaanjohtava. Empiirisen tutkimuksen tuloksien selvittämisessä olennaista on aina niiden vertaaminen. Pappien kohdalla eräs mahdollinen vertailuryhmä löytyy yleistä mielipidettä luotaavien gallupkyselyiden tuloksista. Niiden mukaan esimerkiksi Niinistön kannatus lienee ollut viime aikoina hieman alle 50 % ja Haaviston n. 6 %. Tämäkään vertailu ei anna aivan oikeata kuvaa asiasta. Sen sijaan oikeampi kuva muodostuisi, jos pappeja vertailtaisiin vaikkapa muihin akateemisen koulutuksen saaneisiin. En tiedä, onko tällaisia tutkimustuloksia käytettävissä. Itse arvelen, että Niinistön kannatus on vielä keskimääräistäkin suurempaa akateemisen loppututkinnon suorittaneiden joukossa.
Tutkimuksen otos on poikkeuksellisen suuri, kun kysely on tehty 2000 papille, ja heistä 750 on vastannut. Tutkimustuloksien arvioinnissa on kuitenkin olennaista arvioida, vastaako kyselyyn vastanneiden joukko sukupuoli-, ikä-, asuinpaikka- ja virka-asemaltaan papiston rakennetta, vai onko se vinoutunut johonkin suuntaan.
Tämä lyhyt tarkastelu osoittaa, että tutkimustulokset saattavat sinänsä olla varsin oikeita, mutta niistä tehdyt johtopäätökset eivät kestä päivänvaloa. Keskeisin huomio tutkimustuloksissa on se, että Niinistöä kannatetaan papiston keskuudessa vähemmän kuin yleensä Suomessa. Sama koskee myös Timo Soinia. Sen sijaan Pekka Haavistoa kannatetaan huomattavasti keskimääräistä enemmän. Myös Sari Essayah saa selvästi laajemman kannatuksen kuin yleensä. Tällaiset johtopäätökset olisivat kuvanneet papiston näkemyksiä presidenttiehdokkaista osuvammin.
Kun sinänsä kelvollisilta näyttävien tutkimusten tuloksista vedetään kyseenalaisia johtopäätöksiä, herää kysymys, yritetäänkö tuloksia vääristellä tietoisesti. Silloin tehdään tutkimusten avulla vaalipropagandaa. Sitäkin voi aina tehdä, mutta tutkimusten käyttäminen apuna on huijaamista. Tietysti kysymyksessä saattaa olla myös taitamattomuus. Se on anteeksiannettavampaa, ja se paranee käyttämällä asiantuntemusta apuna.
Olisi mielenkiintoista tietää, oliko otsikko Radio Dei:n vai Kotimaan laatima ja miten julkaisija arvio omaa vastuutaan asiassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
haa ha ha haha hahh ei niinistoa
VastaaPoista” Uutisen otsikko on mielestäni harhaanjohtava. Empiirisen tutkimuksen tuloksien selvittämisessä olennaista on aina niiden vertaaminen.”
VastaaPoistaEi empiirisiä tutkimuksia tarvitse aina verrata yhtään mihinkään. Jo tuloksilla itsellään voi olla uutisarvoa. Vertailu sen sijaan on jo itsessään tulosten tulkintaa: kuten esimerkiksi päätös siitä, mihin vertailua tehdään. Kuten blogikirjoituksessa havainnollistettiin, mahdollisia vertailukohtia olisi itse asiassa useita, ja näiden suhteen tulevat vertailutulokset saattaisivat erota keskenään.
” Tutkimuksen otos on poikkeuksellisen suuri, kun kysely on tehty 2000 papille, ja heistä 750 on vastannut. Tutkimustuloksien arvioinnissa on kuitenkin olennaista arvioida, vastaako kyselyyn vastanneiden joukko sukupuoli-, ikä-, asuinpaikka- ja virka-asemaltaan papiston rakennetta, vai onko se vinoutunut johonkin suuntaan.”
Toki näistä monilla asioilla on merkitystä, eikä näistä nyt kerrottu. Kyselyn otos oli nyt kuitenkin niin huomattavan suuri, että melkein väistämättä pappien jakauma vastannee aika tavalla pappien keskimääräisiä näkemyksiä. Heittoa aineiston lukujen ja koko papiston välillä saattaa olla yksittäisten ehdokkaiden kohdalla joitain prosenttiyksikköjä, mutta ei varmaankaan huomattavasti. Kysely oli lähetetty 2000 evankelisluterilaisen kirkon papille, mikä tarkoittaa sitä, että mahdollisesti kaikki papit, joiden osoitetiedot Radio Deillä oli käytettävissään, saivat tämän kyselyn vastattavakseen. Kyselytapa (sähköposti) saattaa hieman suosia nuoremman väen suosimia ehdokkaita, ja vastaavasti vanhempien pappien kannattamat ehdokkaat saattavat antaa hieman vähemmän vastauksia, mutta tämänkään vaikutus ei liene mahdottoman suuri. Kirkon tilastollisen vuosikirjan mukaan seurakuntapappien lukumäärä on 2229, joka ei toki kata ihan kaikkia pappeja, mutta lukuna kertoo silti siitä, että kysely oli poikkeuksellisen kattava. Vastausprosenttikin (750 vastaajaa, eli noin 38 prosentin vastausprosentti) oli suhteellisen hyvä.
”Tämä lyhyt tarkastelu osoittaa, että tutkimustulokset saattavat sinänsä olla varsin oikeita, mutta niistä tehdyt johtopäätökset eivät kestä päivänvaloa. Keskeisin huomio tutkimustuloksissa on se, että Niinistöä kannatetaan papiston keskuudessa vähemmän kuin yleensä Suomessa. Sama koskee myös Timo Soinia. Sen sijaan Pekka Haavistoa kannatetaan huomattavasti keskimääräistä enemmän. Myös Sari Essayah saa selvästi laajemman kannatuksen kuin yleensä. Tällaiset johtopäätökset olisivat kuvanneet papiston näkemyksiä presidenttiehdokkaista osuvammin.”
VastaaPoistaNähdäkseni tämä ei ole tarkempaa tarkastelua kestävä tulkinta. Radio Dein kyselyn mukaan Niinistöä kannatti noin 36 prosenttia papeista. Vertailet tätä lukua Niinistön jossain gallupissa saamaan 50 prosentin kannatukseen (joka on vieläpä eri ajanjaksolta kuin nyt tehty kysely: ajalta ennen kuin muut puolueet olivat asettaneet virallisia ehdokkaitaan, minkä vuoksi ne eivät ole siksikään vertailukelpoisia). MUTTA esittämäsi luvut on myös laskettu eri tavalla kuin mitä Radio Dein kyselyssä raportoitiin, ja mitä laskentakäytäntöä mediat ovat muutenkin Suomessa näiden vaalien uutisten kohdalla poikkeuksellisesti käyttäneet.
Radio Dein kyselyssä Niinistö sai 36 prosentin kannatuksen vastanneiden joukosta. Mutta tuo ei kerro suoraan hänen saamaansa kannatusosuutta, sillä vain 80 prosenttia vastanneista papeista oli päättänyt presidenttikantansa ja suostui sen kertomaan. Jos tämä vielä kantaansa muodostamaton 20 prosenttia jättäisi äänestämättä, tai äänestäisi samassa suhteessa kuin muut, Niinistö saisi siis tämän kyselyn perusteella vaaleissa noin 45 prosentin kannatuksen papeilta. Tulos on hyvin lähellä muita samoihin aikoihin toteutettuja kyselyjä, ja mahtuu kokonaisväestön kannatuslukujen virhemarginaaleihin (etenkin kun huomioidaan se, että tähänkin tutkimukseen liittynee 2-4 prosenttiyksikön virhemarginaali suuntaan tai toiseen, samoin kuin yleisiin kyselyihinkin). Vastaavasti esittämäsi laisia tulkintoja ei voi tutkimuseettisesti vastuullisella tavalla tehdä ainakaan esittämäsi Soinin kohdalla, koska tulosero koko kansan näkemyksiin nähden mahtuu tilastollisiin virhemarginaaleihin. Essayahin kohdalla sen sijaan on huomattava tilastollinen ero, ja Haavistonkin kohdalla tilastollisesti merkitsevä ero löytynee. Kiinnostavaa näiden kahden ehdokkaan kohdalla on se, että juuri näiden kohdalla oli huomattava ero siinä, oliko vastaaja miespappi vai naispappi: Essayahia äänestäisi naispapeista 3 % ja miespapeista 10 %, Haavistoa naispapeista puolestaan 17 % ja miespapeista alle 7 %.
Toki voidaan kysyä, onko asiallista uutisoida, että "Papit äänestävät Niinistöä" jos vain hieman alle puolet kantansa kertoneista on tämän yhden ehdokkaan kannalla. Toisaalta Niinistöllä on melkein nelinkertaisesti kannatusta seuraavaksi eniten kannatusta tässä kyselyssä saaneeseen nähden, joten sikäli otsikointi voi olla jossain määrin perusteltuakin.
VastaaPoista