tag:blogger.com,1999:blog-25791627703649159202024-03-05T01:20:56.053-08:00Arkea ja ajatteluaHannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.comBlogger99125tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-45631516793930983362022-09-12T07:13:00.000-07:002022-09-12T07:13:26.682-07:00Pohdintoja perhetragediasta<p> </p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Suku on
kummallinen asia. Se on monelle meistä ylpeyden aihe. On hienoa lausua oma
sukunimensä ja samalla esitellä oman taustansa. Kuuluminen sukuun vahvistaa
omaa identiteettiä ja lisää omanarvon tunnetta. Monet sen sijaan saattavat kokea
oman sukunsa rasitteena, jonka haluaisi jättää taakseen. Tuntuu hyvältä, jos
voisi harhauttaa toiset niin, että he eivät tietäisi, mistä suvusta tulen. Uusi
sukunimilaki auttaa tässä, kun se antaa huomattavan paljon mahdollisuuksia
käyttää sukunimeä, josta omaa sukua ei voi tunnistaa. Myös yksilöllisyyttä
korostava aikamme voi houkutella uskomaan siihen, että yksilö on jotakin niin
ainutlaatuista, että hänen riippuvuutensa sukutaustasta on hyvin ohut. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Mutta kun erehtyy
selaamaan suvun vanhaa valokuva-albumia ja vilkaisee sen jälkeen vaikkapa vain
vahingossa peiliin, huomaakin, että minulla on kummallisesti yhdennäköisyyttä jonkun
valokuvissa esiintyneen henkilön kanssa. Omasta biologisesta taustasta ei pääse
eroon. Meidän ruumiimme ei unohda perimäänsä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Biologisen
perinnön lisäksi kannamme mukanamme paljon muutakin perittyä. Meidän mukanamme
kulkevat edellisten sukupolvien elämänhistorian vaiheet ja niihin liittyvät
kokemukset. Suvussa tapahtuneet menestykset ja onnistumiset on helppo kuljettaa
mukanaan ja niistä on mukava mainita.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Mutta mitä
tapahtuu silloin, kun jossakin vaiheessa perhettä on kohdannut vastoinkäyminen,
joka on niin suuri, että se koetaan uhkaavaksi? Perhe saattaa tässä tilanteessa
kääntyä sisäänpäin ja ruveta peittelemään tapahtunutta. Häpeällistä
epäonnistumista aletaan salailla. Koetaan, että tässä tilanteessa perheen
kunnia on vaarassa ja sitä on suojeltava. Uskotaan siihen, että salailemalla
häpeä häipyy.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Viime vuosina
olen ollut tällaisten kysymysten ja pohdintojen äärellä. Omaa sukuani on
kohdannut tällainen vastoinkäyminen, jota parhaiten voisi ehkä kuvata sanalla
perhetragedia. Vesilahden Hoppu-suvun Sorrin haaran sukukirja kertoo tästä
omalla tavallaan sivulla 22 olevassa taulussa 24. Siinä kerrotaan, että
isovanhemmillani Kustaa ja Amanda Sorrilla on ollut tytär, jonka nimi on ollut
Aune Kyllikki. Hän on syntynyt v. 1910 ja kuollut v. 1915, vähän yli
4-vuotiaana. Pelkästään nämä tiedot kertovat, että Aunen kuolema on ollut
järkytys vanhemmille. Vain pari vuotta sitten sain tietää, että kuolema oli
johtunut Aunea kohdanneesta onnettomuudesta. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Kustaan ja
Amandan perheessä onnettomuudesta tuli vaiettu aihe. Aunesta ja hänen lyhyeksi
jääneestä elämästään ei kerrottu omassa lapsuuden (Aimon) perheessäni lainkaan.
Aune ei ollut olemassa, mutta jälkeenpäin olen huomannut, että hän oli omalla
tavallaan ja vaikutti meidän perheemme elämään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Olen
kirjoittanut tästä Vartija-lehteen artikkelin. Se on luettavissa tästä linkistä:<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 18.6667px; line-height: 107%;">https://www.vartija-lehti.fi/perhetragediasta-pappeuteen-perhehistoriaa-isoisan-kirjeen-pohjalta/ </span></p>Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-43253519786985230622019-08-23T08:03:00.000-07:002019-08-23T08:03:58.018-07:00PERHEPÄIVÄ SUKUYHTEYDEN VAHVISTAJANA. - Filippiiniläinen idea suomalaisena sovelluksena<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjm9zJl0vmneXij1ezBbog2bfTVcNhBfozTHJzH5nUClbh3gewg7AsQO1_9A7T0ZBWzScWmVYGq3qr4hv4iIskOWgiRVVF7FfMZSjysMsKusqhakqDhIi27opE6omp7TAy2aweLw8YBclQ/s1600/FB_IMG_1566571353225+%25282%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="749" data-original-width="561" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjm9zJl0vmneXij1ezBbog2bfTVcNhBfozTHJzH5nUClbh3gewg7AsQO1_9A7T0ZBWzScWmVYGq3qr4hv4iIskOWgiRVVF7FfMZSjysMsKusqhakqDhIi27opE6omp7TAy2aweLw8YBclQ/s320/FB_IMG_1566571353225+%25282%2529.jpg" width="239" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Oli kesän
kuumin viikonloppu ja pihamme täytti iloinen puheensorina, nauru ja lasten
huudahdukset. Kuulosti siltä, että jotain hauskaa oli tapahtumassa. Niin, tätä viikonloppua
olikin jo vuosi odotettu. Mistä siis oikein oli kysymys?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Kysymykseen
voi vastata vain menemällä muutaman vuoden taaksepäin. Olin silloin täyttämässä
”pyöreitä vuosia” ja keskustelin vaimoni Päivin kanssa siitä, millä tavoin tätä
juhlaa vietettäisiin. En oikeastaan halunnut ”juhlia”, sillä pelkäsin, että
juhlistani ja muistamisesta voisi tulla joillekin velvollisuus. Ajatus on
minulle vastenmielinen. Siksi ehdotin, että juhlan sijasta vietettäisiin ”perhepäivä”,
jossa kaikki lapseni olisivat mukana perheineen. Ajattelin, että tässä olisi
minulle paras mahdollinen lahja.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Idea
perhepäivästä on peräisin Filippiineiltä, jossa pidetään monin tavoin huolta
perheyhteyden säilymisestä ja lujittumisesta. Eräänä tapana oli perhepäivien
järjestäminen. Silloin perheenjäsenet kokoontuivat aterioimaan ja viettämään
aikaa yhdessä. Kokoontumisen syynä oli vain tarve olla yhdessä ja se oli
tärkeää. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Ihastuimme
tähän perhepäivän malliin, kun asuimme Filippiineillä neljä vuotta. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Lähdimme siltä pohjalta suunnittelemaan omaa
kesäistä tapahtumaamme. Yhdessä ruokailu ja kahvittelu olivat mielestämme
itsestään selviä ohjelmanumeroita. Samoin tietysti saunominen ja uiminen.
Järvenrantapaikkamme antaa tähän hyvät mahdollisuudet.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Vaimoni oli
sitä mieltä, että yhdessäoloon pitää saada jotakin toiminnallista: leikkejä,
pelejä tai liikuntaa. Itse olin aluksi epäluuloinen ja ajattelin, että tokkopa
nämä aikuistuneet poikani ja heidän vaimonsa lähtevät leikkiin mukaan. Mutta suostuin
sitten kuitenkin kokeiluun. Urheilulajiksi valitsimme lentopallon, joka ei ole
lajina tuttu kellekään pojistani, mutta kylläkin minulle jo lapsuudesta lähtien.
Nyt toimittiin isän ehdoilla eikä lasten harrastusten mukaan<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Ensimmäinen
perhepäivämme sujui iloisessa ilmapiirissä. Lentopallon pelaaminen oli hauskaa.
Nuorin lapsenlapsistani harrastaa jalkapalloa ja halusi, että sitäkin pelataan.
Siispä pelasimme koko porukka ja antaumuksella. Vaimoni oli pannut parastaan
kokkaamisessa. Niinpä saimme pelien välillä nauttia herkullisista pöydän
antimista. Kun päivän lopuksi vielä saunottiin, kaikki oli kohdallaan. Olimme
saaneet karistaa hetkeksi aikuisuuden taakan hartioiltamme, olla leikkiviä
lapsia ja nauttia yhdessä olosta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Kun lähdön
aika tuli, eräs pojistani sanoi, että tehdään tästä perhepäivästä perinne. Muut
olivat samaa mieltä. Siitä käynnistyi perhepäivien traditio. Vietämme perhepäivää
joka kesä. Ajankohta varataan jo kevättalvella. Kaikki haluavat olla mukana.
Ohjelmakin kulkee lähes samaa rataa. Kaksi muutosta on vuosien kuluessa tapahtunut.
Yhden päivän tapahtuma on venynyt kahteen päivään ja joukko on vain kasvamaan
päin, kun lapsenlapsetkin ovat aikuistuneet ja yksi vävykandidaattikin on jo tullut
mukaan. Niinpä tänä kesänä pihamaamme näyttikin illalla partioleiriltä
telttoineen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Olen iloinen
perinteestä, jonka olemme löytäneet. Siihen on montakin syytä. On tärkeätä,
että saamme molemmat, puolisoni ja minä tavata lapsiani ja heidän perheitään
ajan kanssa ja muutoinkin kuin vain yhdessä istumalla. Yhdessä tekeminen
lähentää. Tällainen vapaa kohtaaminen avaa ovia myös lasten ja heidän perheidensä
keskinäiselle yhteistyölle ja yhteydelle. Tapaamisissa on myös kulttuurista
monipuolisuutta, sillä joukkoomme kuuluu filippiiniläinen miniä. Hänelle
perhepäivä tuo kotoisen tuulahduksen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Perhepäivä
tekee kouriintuntuvaksi sen, että me emme ole vain irrallisia yksilöitä, vaan
taustallamme on yhteiset juuret, joiden varassa me kasvamme.
Kahvipöytäkeskustelut ovat tärkeä osa sisältöä. Kahvikupin yli on luontevaa
kertoa tarinoita meidän suvustamme. Nämä tarinat ovat sekä hauskoja että myös
traagisia. Monenlaiset tunteet ovat niissä liikkeellä ja siksi ne myös
koskettavat.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Koen itse,
että minulla on oman sukupolveni edustajana tehtävä kertoa seuraaville sukupolville
omista vanhemmistani, isovanhemmistani ja heidän vanhemmistaan, niin pitkälle
kuin tietoa riittää. Tässä ei kukaan voi astua minun sijaani. Lapset ja lapsen
lapset voivat tätä tietoa käyttää hyväkseen oman identiteettinsä
vahvistamisessa.<o:p></o:p></span></div>
<br />Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-41116784096168994382019-07-08T05:23:00.000-07:002019-07-08T05:23:09.877-07:00Juuret Vesilahdessa. Sukututkimusseminaari 7.7.2019<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Osallistuin
Vesilahden seudun sukututkimusseuran järjestämään seminaariin viime
viikonvaihteessa. Kerron tässä terveisinä ajatuksia, joita seminaari herätti
minussa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Vesilahden
kunnan elinvoimapäällikkö Ilari Virtanen toi Vesilahden kunnan tervehdyksen. Hänen
puheenvuoronsa ei ollut muodollinen, viran puolesta esitetty tervehdys. Ilari
Virtanen onnistui nimittäin puhuttelemaan kuulijoitaan. Hän liitti
sukututkimukseen ajatuksen sukujen sisällä punaisena lankana kulkevasta
rakkaudesta. Rakkaus on perheitä, sukuja ja koko elämää ylläpitävä voima.
Sukututkimus siis askartelee aina rakkauden todellisuuden kanssa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Esitin Ilari
Virtaselle toiveen, että Vesilahden kunta antaisi sukuseurojen toimintaan
enemmän tukea. Tällaista apua toivotaan esimerkiksi arkistojen säilytystilojen
muodossa. Tämän viestin Virtanen lupasi viedä eteenpäin kunnan hallinnossa.
Palaamme asiaan neuvotteluissa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Sukututkimusseuran
puheenjohtaja Riikka Piiroinen kertoi DNA-tutkimuksen mahdollisuuksista
sukututkimuksen uutena muotona. Esitys antoi havainnollisen kuvan siitä,
millaisiin kysymyksiin tällä tutkimuksen muodolla voidaan vastata. Useat
sukuseurat ovat käyttäneet DNA-tutkimusta hyväkseen. Tämän tutkimuksen
käyttötapoja on nähdäkseni kaksi päälinjaa. Joku henkilö saattaa etsiessään
esivanhempiaan saada hyötyä DNA-tutkimuksesta. Myös laajempi suku voi löytää
tätä tutkimusmenetelmää käyttäen sellaista uutta tietoa suvun vaiheista, jota
muuten ei ole saatavissa. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Keskustelussa
nousi esille myös DNA-tutkimukseen liittyviä kysymyksiä. Eräs niistä on
tietojen luottamuksellisuuden säilyminen, kun yksityiset, kaupalliset yhtiöt
hallitsevat tutkimusmarkkinoita. Toinen ongelma on DNA-tutkimuksen kallis hinta.
Se voi nousta yhden henkilön kohdalla 1000,- eur. Jos tästä ollaan Hoppu-suvun
piirissä kiinnostuneita, voitaisiin perustaa erillinen DNA-tutkimusprojekti,
johon kerättäisiin rahaa lahjoituksina. Yhden henkilön testaamisella saataisiin
ilmeisesti huomattava määrä tietoa, joka koskee koko sukua.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Ira
Vihreälehto käsitteli esityksessään sukututkimuksen psykologista merkitystä.
Keskeisenä ajatuksena oli se, että yksilö oppii käyttäytymiseensä, ajatteluunsa
ja tunne-elämäänsä mallit omalta perheeltään ja suvultaan. Kaikki tämä
pohjautuu vielä suvun yhteiseen biologiseen perimään. Näin mukanamme kulkee valtava
määrä suvulta saatua pääomaa esimerkiksi erilaisina lahjakkuuksina,
käyttäytymistapoina. parisuhteen ja vanhemmuuden malleina. Tässä suvulta
saadussa ”pääomassa” on paljon myönteisiä, ihmisen omaa kuvaa tukevia asioita.
Toisaalta suvun piirissä voi kulkea myös asioita, joista vaietaan. Ne taas
aiheuttavat häpeää ja ahdistuksen tunteita.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Kun tutustuu
sukuunsa ja sen historiaan, tutustuu myös samalla omaan itseensä. Kun tuntee
itseään, elämä on luontevampaa ja voi paremmin ymmärtää ja hyväksyä myös omat
piirteensä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Jaakko
Niemisen esitys oli koskettava kuvaus ”kadonneen isoisän metsästyksestä”. Hänessä
heräsi aikuisiällä halu löytää isänsä isä, josta ei koskaan puhuttu. Yhdessä
sisariensa kanssa hän etsi eri sukututkimuksen menetelmiä sitkeästi käyttäen
isoisäänsä ja lopulta löysikin hänet ja myös velipuolensa. Molemmat olivat jo kuolleet.
Kadoksissa ollut osa juurista oli kuitenkin löytynyt.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Seminaari
tarjosi Vesilahden sukuseuroille mahdollisuuden esitellä omaa aineistoaan,
kuten HoppUutiset-lehteä ja sukututkimuskirjoja. Samalla sain tavata suvun
jäseniä ja kuulla mielenkiintoisia sukuun liittyviä tarinoita. Samalla kuulin
myös palautetta toiminnastamme. Tämä oli kaiken kaikkiaan hyödyllinen ja
kiinnostava seminaari.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-25557464803499870792019-03-31T09:22:00.003-07:002019-03-31T09:22:59.837-07:00Sukulaisia tapaamassa Cebulla<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Palasin
viikko sitten hyvin ainutlaatuiselta matkalta Filippiineiltä. Olen vaimoni Päivin
kanssa asunut siellä 2010-luvun alkupuolella yhteensä n. neljä vuotta. Syynä
tähän on ollut vaimoni työ. Mutta nyt lähdimme matkaan hyvin erilaisesta
asetelmasta. Menimme tapaamaan sukulaisia.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Nuorin
poikani Jaakko vieraili luonamme Filippiineillä kahteen otteeseen, ja miten
ollakaan toisella kerralla hän tapasi Ms. Jenny Undalocin. Siitä alkoi
seurustelu ja edestakaisin matkustelu Filippiinien ja Suomen välillä.
Avioliiton Jaakko ja Jenny solmivat neljä vuotta sitten. Hääjuhlat pidettiin
Suomessa. Kun matka Suomeen on monimutkainen ja kallis, Jennyn vanhemmat eivät
voineet osallistua hääjuhlaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Lähdimme
matkaan ennen kaikkea tapaamaan Jennyn vanhempia. He asuvat Cebun saarella Pinamungahanin
provinssissa. Vuokrasimme Cebu City:stä auton, ajoimme vuorien rinteillä
kiemurtelevaa tietä pitkin jonkun verran alle sata kilometriä. Sitten
käännyimme kapealle tielle, joka oli kivinen ja karu, varsinkin kun yritti ajaa
vaurioittamatta auton pohjaa. Viiden kilometrin matka kesti yli puolituntia.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Mutta sitten
edessämme olikin yhtäkkiä siisti ja viehättävä talo kauniilla vuoren rinteellä.
Isäntäväki oli tehnyt valmisteluja ”viimeisen päälle”. Filippiiniläiseen tapaan
iso sika oli teurastettu ja grillattu avotulella. Se oli merkki suuresta
juhlasta. Muutenkin pöytä notkui herkkuja.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Paikalla
olivat Jennyn vanhempien lisäksi hänen sisarensa ja veljensä perheineen. Kauaa
emme pöydässä ehtineet istua, kun seuraamme tulla tupsahtivat myös Jennyn
serkut perheineen. Myöskään naapurit eivät malttaneet olla poissa, vaan tulivat
joukolla katsomaan ”länsimaiden ihmeitä”. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Puheensorina
oli juhlassa melkoinen. Vaimoni Päivi keräsi ihastuneita huudahduksia puhumalla
ainakin jossakin määrin cebuanoa. Minäkin sain jonkun verran pisteitä, kun
osasin laskea cebuanoksi yhdestä kymmeneen. Meidät myös arvioitiin ”kiireestä
kantapäähän”. Saimme hyvin imartelevia lausuntoja iästämme. Kuulimme olevamme
huomattavasti papintodistuksen lukemia nuorempia. Päätimme luottaa heidän
arviointeihinsa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Talon
pihalta katselimme alapuolellamme laaksossa olevia peltoja. Undalocit ovat
hyvin tavallinen filippiiniläinen maanviljelijäperhe. Heillä on omaa peltoa.
jolla viljellään riisiä. Se vaatii kovasti käsityötä. Satoa korjataan kolme
kertaa vuodessa. Sillä perhe tuottaa elantonsa. Niin ja onhan talossa omia
banaanipuitakin. Ne eivät ole näitä markettien mauttomia vaan auringon loppuun
saakka kypsyttäneitä maukkaita banaaneita.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Istuessani
pihalla Jennyn isän kanssa ajattelin. että tässä on nyt kaksi talonpoikaissuvun
edustajaa. Undalocien pellot tulevat suvun perintönä edellisiltä sukupolvilta.
Minun sukujuureni ovat isäni osalta syvällä Vesilahden Hinsalan talonpojissa.
Tässä siis kaksi talonpoikaissukua solmi yhteyden, toinen tulee Kaakkois-Aasian
lämmöstä toinen taas Pohjolan pakkasista.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Isoisäni
Kustaa Sorri ei varmasti koskaan voinut kuvitella, että hänen lapsenlapsen
lapsensa solmisi avioliiton filippiiniläisen kanssa. Tuskin hän edes tiesi
tällaisen kansan olemassa olosta. Siitä tuskin kerrottiin Hinsalan
kiertokoulussa. Mutta juuri tällaista elämä tänä päivänä on. Etäisyyksien ja
kulttuurien rajat ovat murtumassa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Mitä tämä
meille merkitsee? Kulttuurien erilaisuus on melkoinen haaste. Avioliitto yli
kulttuuri- ja kielirajojen vaatii paljon puolisoilta. Tarvitaan kykyä paneutua
toisen ajatusmaailmaan ja kykyä ymmärtää. Siinä joutuu tutkistelemaan myös
sitä, mistä oma elämä nousee. Vasta siltä pohjalta voi toisen erilaisuutta
ymmärtää.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14pt; line-height: 19.9733px;">Tässä erilaisuuden kohtaamisessa on myös mahdollisuus uuden luomiseen. Siinä voi syntyä jotain sellaista, jota koskaan ennen ei ole ollut. Tällainen kohtaaminen haastaa myös siihen, että omat juuret on tunnettava. Globalisaation voimistuessa saattaa käydä niin, että oman suvun merkitys kasvaa entistäkin suuremmaksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14pt; line-height: 19.9733px;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14pt; line-height: 19.9733px;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOBCAn_blNcB3aXxh7933umr_Frz9KELizQU-3q99WRsFzoPVCNvpstywp4Hza7nhwQ5uAM7uI9ipmKCGVM4yQ46dXiB0fESuxQvtBHjwXOJOG0_dx0UK-gpsu2SIGApH3pbaNhbyedZs/s1600/IMG_20190314_144819.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOBCAn_blNcB3aXxh7933umr_Frz9KELizQU-3q99WRsFzoPVCNvpstywp4Hza7nhwQ5uAM7uI9ipmKCGVM4yQ46dXiB0fESuxQvtBHjwXOJOG0_dx0UK-gpsu2SIGApH3pbaNhbyedZs/s320/IMG_20190314_144819.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgB3hkNEo-t4ZNlpRcido9iABnj8t9zZRaZjV2IqF8_xYOa_7Utm06iWeeMDYhfw1jTsJDhgxPowH4EuOhbqgBkvYECdzbVaAAzI26UmMYkIiYpKfMsHuHh6-NgQgUBG_CYh5mt7IYomBg/s1600/IMG_20190314_144618.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgB3hkNEo-t4ZNlpRcido9iABnj8t9zZRaZjV2IqF8_xYOa_7Utm06iWeeMDYhfw1jTsJDhgxPowH4EuOhbqgBkvYECdzbVaAAzI26UmMYkIiYpKfMsHuHh6-NgQgUBG_CYh5mt7IYomBg/s320/IMG_20190314_144618.jpg" width="320" /></a></div>
<div>
<span style="font-size: 14pt; line-height: 19.9733px;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLe2RnMykQSOFjkX9v_8N7D6z7fbijdfKWz6M9ZVfEy1qb3wrUFFzdqdR9x-I3g5uyxKnzG4WTHVv7j2iOVxhMNr-WBodlbmO0p_or_HmgisNMeUnyZ3cduhoPd4u5OGPYGfajmL4bWP0/s1600/IMG_20190314_145942%255B2049%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1186" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLe2RnMykQSOFjkX9v_8N7D6z7fbijdfKWz6M9ZVfEy1qb3wrUFFzdqdR9x-I3g5uyxKnzG4WTHVv7j2iOVxhMNr-WBodlbmO0p_or_HmgisNMeUnyZ3cduhoPd4u5OGPYGfajmL4bWP0/s320/IMG_20190314_145942%255B2049%255D.jpg" width="237" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-56439774595283726662017-06-20T02:06:00.002-07:002017-06-20T02:10:34.143-07:00Näkökulmia uskonnollisuuteen Filippiineillä<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; font-size: large;">Länsimaalainen kohtaa Filippiineille tulessaan monia ylläviä asioita. Eräs näistä on se, että ihmiset ovat kovin uskonnollisia. Kun astuu taksiin ei aina tiedä, onko kuljettajan edessä kojelauta vai kotialttari. Rukousnauha saattaa killua peilisssä. Pyhimyksen kuvat voivat koristaa tuulilasia. Länsimaalainen huolestuu liikenneturvallisuudesta. Taksikuskin mielestä pyhimysten kuvat takaavat turvallisuuden.</span><br />
<span style="font-size: large;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Usko kuuluu myös kaupankäyntiin. Se tulee vastaan varsinkin, kun lähtee ostoksille suurista kauppakeskuksista vähän syrjemmälle basaarikauppoihin. Mieleeni on jäänyt varsinkin eräs kauppamatka Metro Manilassa Edsan varrella sijaitsevan Greenhillin markkinoille. Satuimme olemaan aamun ensimmäiset asiakkaat. Kun maksoimme kauppasumman, myyjä otti setelin hellästi käteensä ja siunasi sillä myyntipöydän tuotteet sivellen niitä setelillä. Myyjä kertoi, että päivän ensimmäinen seteli on onnen seteli, joka antaa siunauksen ja vauhtia kaupankäyntiin.</span></span><br />
<span style="font-size: large;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Näitä tarinoita filippiinojen uskonnollisuudesta riittää. Kun muutimme v. 2009 muutamaksi vuodeksi Filippiineille, jouduin hämmennyksen valtaan, kun ympäröivä kulttuuri poikkesi niin paljon siitä, mihin olin tottunut. Selvittääkseni "päätäni" tein pienen löytöretken filippiiniläistä historiaa, kulttuuria ja uskontoa käsittelevään kirjallisuuteen. Tulos tästä ajatusmatkasta on julkaistu Aikakauslehti Vartijassa nro 1/2017. </span></span><br />
<h2>
<a href="http://www.vartija-lehti.fi/vartija-1-2017/">http://www.vartija-lehti.fi/vartija-1-2017/</a></h2>
<div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; font-size: small; font-weight: normal;"><br /></span></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-74602455643930700222016-05-31T22:26:00.002-07:002016-05-31T22:49:57.677-07:00Uusi kirja avioerosta ja uskosta<div class="MsoNormal">
Aikakauslehti Vartija on julkaissut kirjani ”Avioero ja pappi”. Se käsittelee kristillisen
avioliittokäsityksen ja avioeron välistä ristiriitaa. Ajattelen, että kirjan
aiheesta on kirkossa pitkään vaiettu. Pappien avioeroja on pidetty
häpeällisinä, ja niitä on pyritty peittelemään. Juuri siksi haluan nostaa tämän
aiheen esille. Avioeroja käsitellään julkisuudessa usein kaavamaisesti ja
syyllistäen. Pyrin kirjassani avaamaan toisenlaisen, ymmärtävän näkökulman
aiheeseen ja ihmisiin. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kirjan lähestymistapa ei ole ensisijaisesti ideologinen tai
opillinen. Sen sijaan konfliktia tarkastellaan yksilöiden näkökulmasta. Kirja
on luonteeltaan yleistajuisesti kirjoitettu raportti laadullisesta ja
narratiivisesta tutkimuksesta. Kirjan keskeisin osa on kahdeksan, nimettömänä
esiintyvän papin kertomukset omasta avioerostaan. Ne pohjautuvat pappien omiin
essee-kirjoituksiin ja haastatteluihin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Papit ovat pappislupauksessaan sitoutuneet toimimaan seurakuntalaisten
esikuvana. Kirkko on vuosisatojen ajan pyrkinyt lujittamaan ja puolustamaan
avioliitto-insituutiota. Avioero on näin ollen haaste, joka koskettaa sekä
papin ammattia että hänen uskonnollisia näkemyksiään. Kirjan kertomuksissa
papit selvittelevät avioeroonsa vaikuttaneita syitä, omaa uskonnollista ja
psykologista prosessiaan sekä avioeron vaikutuksia yhteisöihinsä. Kertomukset
jaotellaan kahteen ryhmään sen mukaan, onko kertoja ollut itse aloitteen tekijä
avioerossa. Ryhmät nimetään ”Avioeron vapauttamiksi” ja ”Avioerosta
selviytyneiksi”. Kummankin ryhmän avioeroprosessin vaiheet kuvataan
tutkimuksessa. Edelliseen ryhmään kuuluvat kokevat eronsa keskeisesti osana
persoonallisuuden kasvua ja itsenäistymistä. Jälkimmäisen ryhmän jäsenien avioeroprosessissa
olennaista on kamppailu pärjäämisestä elämänmuutoksessa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Erääksi tutkimuksen polttopisteeksi mudostuu kirkon ja
monien muiden uskonnollisten yhteisöjen hellimä käsitys elinikäisestä
avioliitosta. Tämä uskonnollis-moraalinen käsitys normittaa seksuaalielämän
avioliiton sisällä tapahtuvaksi. Uskonnollisissa yhteisöissä ajatellaan usein,
että tiukat seksinormit tukevat avioliittoinstituutiota. Tämän tutkimuksen
perusteella näyttää kuitenkin siltä, että niiden vaikutus kääntyy tarkoitustaan
vastaan. Ne olivat kertojien kokemuksen mukaan pikemminkin altistaneet
avioerolle. Sen sijaan elinikäisen avioliittokäsityksen seksuaalinormit
antoivat tukea uskonnollisissa yhteisöissä tavahtuvalle eronneiden
leimaamiselle ja sosiaalisen häpeän tuottamiselle.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Olen itse pappi ja kokenut avioeron pitkän avioliiton
hajottua. Olen myös avioitunut uudelleen. Nämä omat kokemukset ovat antaneet minulle
perspektiiviä ja ymmärtämystä eronneiden pappien elämän tilanteeseen. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kirjani on e-julkaisu ja se on julkaistu osoitteessa <a href="http://www.vartija-lehti.fi/avioero-ja-pappi/">http://www.vartija-lehti.fi/avioero-ja-pappi/</a>
<o:p></o:p></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-38937814022205183822015-06-13T21:09:00.000-07:002015-06-13T21:20:34.190-07:00Talvisodan hengessä Kiinaa vastaan?<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Suomi ja suomalaiset ovat ponnahtaneet aina silloin tällöin esiin näiden muutamien
vuosien aikana, jotka olen Filippiineillä ollut. Useimmiten se on ollut
yllätys. Tavallisinta on se, että filippiinot eivät tiedä tuon taivaallista
Suomesta. Helpointa oli puhua Suomesta silloin, kun Nokia oli kännyköiden ykkösmerkki.
Monelle filippiinolle Suomi on ollut ”Nokia Country”. Mutta ei ole enää.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Filippiinomiehet ovat kiinnostuneita naiskauneudesta, ja sitähän
meillä suomalaisilla on runsaasti tarjolla. Armi Kuusela on painunut
unohtumattomasti monen ikääntyneen filippiinomiehen (Senior Citizen) mielen
syvyyksiin. Olen tavannut sairaalassa ollessani täkäläisen lääkärin, joka
seuraa jatkuvasti suomalaisia missikisoja ja tietää jokaisen Suomen Missiksi
valitun nimeltä ja ulkonäöltä. Hoitaessaan minua hän pohti paitsi minun
diagnoosiani, myös ketä suomalaisista misseistä vaimoni muistuttaa. En muista vertailevan
tutkimuksen lopputulosta, mutta diagnoosini kyllä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Eräänä lämpöisenä helmikuun iltana olimme ilmaiskonsertissa
oman kylämme, Salcedo Villagen, puistossa. Esiintyjänä oli Filippiinien filharmoninen
orkesteri. Nautittavia esityksiä tyynen illan lämmössä ja pimeydessä. Ohjelmiston
yllätys oli Sibeliuksen Finlandia, jonka orkesteri soitti herkällä ja hienolla
tavalla. Jos koskaan, niin silloin tunsin itseni suomalaiseksi ja olin siitä
ylpeä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tänä keväänä Suomi on tullut yllättäen vastaani kolmesti
levikiltään laajan Philippine Daily Inquirer:in artikkeleissa. Ensin Neni Cruz
kirjoitti ihaillen suomalaisesta opetusjärjestelmästä, myös opettajien
kunnollisesta palkkauksesta (blogi 8.2.15). Kirjoituksesta kuului huokaus:
Olisipa meillä tällaista. Mutta kun ei ole.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Sitten Edwin de Leon kirjoitti korruptiosta, rikollisuudesta
ja muista yhteiskunnan mätäpaiseista ja väitti, että uskonto aiheuttaa
tällaista harmia. Kun uskonnosta päästään eroon elämän laatu paranee.
Esimerkiksi hän otti Skandinavian maat, joissa hänen mukaansa ateismi on jo
vallalla ja elämä hyvää. Oikaisin väärinkäsityksiä mielipidekirjoituksellani
(blogi 30.3.15). Tästä Edwin loukkaantui.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Torstain aamukahvit olivat mennä väärään kurkkuun, kun
avasin päivän lehden mielipidekirjoitusten sivulta. <span lang="EN-US">Emeritustuomari Edmundo Escalante kirjoitti
otsikolla “History shows what small nations can do.” </span>Etelä-Kiinanmeren (tai
Länsi-Filippiinien meren) saaria koskevasta kiistasta ja kehotti varustautumaan
sotaan Kiinan kanssa. Siinä hän esitti muutamia toimenpiteitä
puolustusvalmiuden parantamiseksi. Tällaisia
olivat mm. reservin upseerien harjoitukset. Myös muut reserviläisvoimat olisi
aktivoitava ja saatava mukaan harjoituksiin aina 85-vuotiaisiin miehiin (Senior
Citizen) saakka. Onneksi minulla ei ole tämän maan kansalaisuutta. Se tietäisi vielä
vähintään 15 vuoden pestiä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Taisteluinnon kohottamiseksi Escalante otti muutamia lähihistorian
esimerkkejä pienistä maista, jotka olivat pärjänneet taistelussa ylivoimaista
vihollista vastaan. Hän mainitsi Israelin ja Pohjois-Korean voitokkaat
taistelut. Eniten palstatilaa sai kuitenkin piskuinen Suomi ja sen talvisota.<o:p></o:p></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOqYQTSoen5yhIo9GNaIOGEtWKoRxMcElokuRyuCl9hidGAPzPUn4jd9HxlKSn7AHZVtjAojQK39Tmg0pIDU7W7FBzv449TdU0TVRHYNH0xER08_DmWfozupgbjLoGsl3zhbKn8V-qtKc/s1600/DSCI0693.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="209" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOqYQTSoen5yhIo9GNaIOGEtWKoRxMcElokuRyuCl9hidGAPzPUn4jd9HxlKSn7AHZVtjAojQK39Tmg0pIDU7W7FBzv449TdU0TVRHYNH0xER08_DmWfozupgbjLoGsl3zhbKn8V-qtKc/s320/DSCI0693.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kirjoituksen luettuani olin hämmentynyt. Toisaalta olin
ylpeä suomalaisuudesta. Onpahan suomalaisilla aikamoinen maine, kun se on kiirinyt
tänne Kaakkois-Aasian takakulmaan saakka. Ja olihan siellä isänikin. Mutta,
mutta… suomalaisten talvisota paikallisten militaristien käsissä, ei näytä hyvältä.
Emmekö me suomalaiset ole kuitenkin ponnistelleet vuosikymmeniä rauhan
säilyttämisen puolesta. Eipä sitä juuri tunneta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Perjantaina 12.6. vietettiin Filippiinien itsenäisyyspäivää.
Sen kunniaksi tapahtui monenlaista juhlamenoa. Täällä Makatissa oli
mielenosoitus Kiinan suurlähetystön edessä. Siinä ei juuri kuvia kummarreltu,
vaan kiinalaisille näytettiin keskisormea. Sanoma oli hyvin selvä: ”Go away”. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kaikesta
liennyttelystä huolimatta kiista Spratleyn saarista on kiristymässä. Kiinalaiset
eivät pura rakennelmiaan saarilla. Amerikkalaiset eivät suostu kiertämään
saaria ylilentäessään.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Suomen talvisotakin on nyt sitten valjastettu Spratlyn
saarien puolustamiseen. Mahtaako se toimia? Meillä oli sentään liittolaisena
kireät pakkaset. Niitä ei saa siirrettyä näille leveysasteille.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgR5q6T0Eev-vJbPww1Rh2Wpoqz_uT0pVKecALGwChrFQG6bgWD2VWBQFGCRU3Hhg4vAYzAfw6jq9KeIujAeomH8t28VqjK0DhDVYnjRgEUrgL6VgoZDHMZQu1OK8jlPzhAdH3lr0fwNRc/s1600/IMG_2993.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgR5q6T0Eev-vJbPww1Rh2Wpoqz_uT0pVKecALGwChrFQG6bgWD2VWBQFGCRU3Hhg4vAYzAfw6jq9KeIujAeomH8t28VqjK0DhDVYnjRgEUrgL6VgoZDHMZQu1OK8jlPzhAdH3lr0fwNRc/s320/IMG_2993.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEibsdoDmxmztqnfeSbnG2vZHzJO4FeqJuF9X5_6TvwQM0uHI09HXdjNbZ4i_a9bzZz3mBzMTskWPBlGyi79RVfc5PaNy3cY14YfblkJudS_rvpQ7kDpvxlfvTzmD0XSU0f-9Oj6_k2ze1k/s1600/IMG_2992.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEibsdoDmxmztqnfeSbnG2vZHzJO4FeqJuF9X5_6TvwQM0uHI09HXdjNbZ4i_a9bzZz3mBzMTskWPBlGyi79RVfc5PaNy3cY14YfblkJudS_rvpQ7kDpvxlfvTzmD0XSU0f-9Oj6_k2ze1k/s320/IMG_2992.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNBVVAGBYXxCKrf_yNSJgNW0ZUEI8aeWb3hEj2lC2Jfg1Og4L3zKmvSXySZIuJvA9ThtAJUH3wO4IQc_QMiESP2ztDKdqDqy2iQQ35XmIT-JPBYIf-2wo0fesuKkKXuBQnOnH9QbgU9cs/s1600/IMG_3000.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNBVVAGBYXxCKrf_yNSJgNW0ZUEI8aeWb3hEj2lC2Jfg1Og4L3zKmvSXySZIuJvA9ThtAJUH3wO4IQc_QMiESP2ztDKdqDqy2iQQ35XmIT-JPBYIf-2wo0fesuKkKXuBQnOnH9QbgU9cs/s320/IMG_3000.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2BJD0OE_oKy93MaEf9fYTy1G-P5jw4qSPWiYGsVUcktoVd6faOXAgEfRa8LUpsoPydBWpiTJId7sO1BCgPFLzlUPym3L9xsTuZFLOf5nL0_xGYXXvOJe_VJgKw1HdZVZC0_QWHn2Ym8U/s1600/IMG_3006.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2BJD0OE_oKy93MaEf9fYTy1G-P5jw4qSPWiYGsVUcktoVd6faOXAgEfRa8LUpsoPydBWpiTJId7sO1BCgPFLzlUPym3L9xsTuZFLOf5nL0_xGYXXvOJe_VJgKw1HdZVZC0_QWHn2Ym8U/s320/IMG_3006.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-66785913421321603952015-05-10T02:18:00.002-07:002015-05-10T02:18:52.842-07:00Visit in Manila American Cemetery and Memorial<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">As a son of
a Lutheran pastor in Finland I have passed through my early years in close
relationship with a graveyard. That was the place, where my father constantly came
back to conduct his service and the church was located always in the middle of
the graveyard. For some years we lived even in a parsonage as the next neighbor
of the cemetery. So I was closely watching the events on the graveyard. </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">There was a section of the cemetery drawing particularly
my attention. That was the area of soldier graves, or as we put it in Finland “heroes`
graves”. When around ten years passed since the end of the war the relatives frequently
visited the graves, they passionately took care of. So I explored the atmosphere
of deep grief and reverence around the graves.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">My attraction
for cemeteries might be arisen from these early experiences. In my opinion a visitor
encounters a crucial piece of the local history and culture in a graveyard. The
most impressive part of the visit in the American Cemetery for me was only to
see the huge number of the white marble crosses on the wide green lawns. That
is a silencing view. The information brochure tells that there are 17.097
headstones. Almost 4000 from the fallen soldiers are unknown or “known but to
God” as is put on the headstones. Further on there are engraved tablets
honoring 36.286 soldiers “Missing in action”.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">I was
walking around the Cemetery meditating the pain and sorrow caused by the deaths
of often very young men, a life in front of them. I was thinking the families
told the message of death or disappearance. How are the loved ones been capable
to cope with the loss and how are these losses radiating today`s life?<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">I realize I
saw in Manila American Cemetery only a little piece of the losses in World War
II. The Russians celebrated the Day of Victory in Moscow yesterday. However 26
million Russians were killed during the last war and the volunteers are still
looking for the remains of the thousands of soldiers from the battle fields. In
the celebrations the memory is often very short and selective and the victims
on the other side of the frontier will be forgotten. There were on the other
side a lot of young men lost their lives too.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">There is in
the American Cemetery a book for the comments from the visitors. I saw a
comment like “humbling experience”. Subscribe to that, my comment was: "Never war, ever”.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjh8aYeDPTALTQH2dklLHHIZ_umIkjlp5S8GIToiap46fcw3CcJuh6El-IDTsWnIb42we3e_2avhbH7aHBDrd9hjIX-D1xPsxr1LEzxAcS_D0Acqtu3MLAA7bjkFtEJ-HAAxDKfKXPfDOc/s1600/DSCI0577.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjh8aYeDPTALTQH2dklLHHIZ_umIkjlp5S8GIToiap46fcw3CcJuh6El-IDTsWnIb42we3e_2avhbH7aHBDrd9hjIX-D1xPsxr1LEzxAcS_D0Acqtu3MLAA7bjkFtEJ-HAAxDKfKXPfDOc/s320/DSCI0577.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrBUXPbgoeJcRhhzkz_pIrL2AyiXgrQ314Bgtl1mss2-ox4oF4wy8WmJ74RcS-NjRPxSHvOkiaA2Ac164MgGuleS2CmoblyHPxaBHLMtudntZ-eHQaGiCAx-fnqY2UVLWxpB8Kv5mcGRU/s1600/DSCI0574.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrBUXPbgoeJcRhhzkz_pIrL2AyiXgrQ314Bgtl1mss2-ox4oF4wy8WmJ74RcS-NjRPxSHvOkiaA2Ac164MgGuleS2CmoblyHPxaBHLMtudntZ-eHQaGiCAx-fnqY2UVLWxpB8Kv5mcGRU/s320/DSCI0574.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYeKfvpIpiTKYx6qkbIQ91g4lIbChV55d2bOKQ3KybbV_u8TOBV96wJsyE9Lc5gnlc-XJKj9I7L7PzlCZ7_D5tKUSY3-99ym_TwfcgbT5BdP_Yo1djy0BnCq7PblaIUosryF62WkTF6OY/s1600/DSCI0579.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYeKfvpIpiTKYx6qkbIQ91g4lIbChV55d2bOKQ3KybbV_u8TOBV96wJsyE9Lc5gnlc-XJKj9I7L7PzlCZ7_D5tKUSY3-99ym_TwfcgbT5BdP_Yo1djy0BnCq7PblaIUosryF62WkTF6OY/s320/DSCI0579.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgF_0xLGdcGgk_-RcvaEQCdtzOp0LlHKfPGbs8-rWSuWYj0di8P3AIdEX-cjDYHnFmHcW4Zet64vdvWm9nHRqAT_dHSIAoViNloQapPKCFtuaZeHz754rWw0K3IhfWRhMnMUR6RWQvOR7o/s1600/DSCI0584.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgF_0xLGdcGgk_-RcvaEQCdtzOp0LlHKfPGbs8-rWSuWYj0di8P3AIdEX-cjDYHnFmHcW4Zet64vdvWm9nHRqAT_dHSIAoViNloQapPKCFtuaZeHz754rWw0K3IhfWRhMnMUR6RWQvOR7o/s320/DSCI0584.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-10782678652390742612015-04-12T02:58:00.000-07:002015-04-12T02:58:17.985-07:00My tributes to Ayala Triangle Garden<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXnsV2m08X2gKG4bHF_mOhbUylrW6s5Z6JST9HdE3LxKVmGvK6EMLcWnoes9AjI9SOfRkTG4rJztIlYPE4KbtZPkk8w-PulAS-T5w8SAtJ0jH7XO3X6MHVS7K5lLjnkrgo3DQCMcJhb9k/s1600/IMG_2962.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXnsV2m08X2gKG4bHF_mOhbUylrW6s5Z6JST9HdE3LxKVmGvK6EMLcWnoes9AjI9SOfRkTG4rJztIlYPE4KbtZPkk8w-PulAS-T5w8SAtJ0jH7XO3X6MHVS7K5lLjnkrgo3DQCMcJhb9k/s1600/IMG_2962.JPG" height="320" width="213" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Walking
today-morning to Ayala Triangle Garden was a refreshing start for Sunday. The weather
was in a nice way a little bit chilly yet. I was with my wife, Päivi at right
time in our jogging route. We enjoyed moving in fitting speed. Everything was
looking good.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">But when
reached our destination, we saw new billboards in the Garden. The content of the boards shocked us. The
north tip of the Triangle will be closed April 11. (yesterday) for construction
work. What does development project yield to us? A high “iconic office tower”,
with luxury hotel and retail choices will be available for us. Further on an
open, vibrant and lush landscape. So we see that good things are awaiting us,
if we hold our horses.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTMhmLqYPdlQ-5Lv0gm4HorxwQKAhbphnWrSl3nsgOmqGDDD-_G-WVCBs13HOgLY4X-H6lc4fT48iQZVHTYxFPjZbntb-IiycK75ILwlXv7Gzle5ffT7D3tEmx3Rf9rL_dJfG-BYxjNE4/s1600/IMG_2970.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTMhmLqYPdlQ-5Lv0gm4HorxwQKAhbphnWrSl3nsgOmqGDDD-_G-WVCBs13HOgLY4X-H6lc4fT48iQZVHTYxFPjZbntb-IiycK75ILwlXv7Gzle5ffT7D3tEmx3Rf9rL_dJfG-BYxjNE4/s1600/IMG_2970.JPG" height="213" width="320" /></a><span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Amidts
these fascinating views for the future there is some questions still. How is it
possible that this kind of huge development project can surprise us so totally?
There was no information prior to the billboards, that informed us construction
work resumed yesterday. There was no news in the papers on the plans. No
discussion was in the community level. But if I would have been more alert, I
had noticed that a part of the Ayala lawn is brown without hosing water. That
was silent message. If my brains had been sharp enough, I had find out that
there were no more open concerts, mass etc. for public. Of course not, because
Ayala Triangel Garden will be calmed down for the people.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ayala
Garden is a very popular place for outdoor living. It is like a small woods in
the middle of stone desert. Makati City is breathing by the lungs of Ayala. It
is a green paradise with the palm trees and other tropical luxuriant plants. It
is very relaxing only to sit down and look around. Ayala is like a common
living room for the inhabitants of Makati, whose homes are often very small
flats or even dormitory rooms shared with several persons.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDXHVyonYVfG0BsNZNCUhCsmhlg1vWddAt45evIaXOqL8YbLf5FWyGZhMYoWxbEY2QuM6pgXriuNEc5D8_dS89Qkx1RBMIKZsduTviW4fn-6B55y8seXbtfonQtOnfMitk-zOxUinE3FU/s1600/IMG_2973.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDXHVyonYVfG0BsNZNCUhCsmhlg1vWddAt45evIaXOqL8YbLf5FWyGZhMYoWxbEY2QuM6pgXriuNEc5D8_dS89Qkx1RBMIKZsduTviW4fn-6B55y8seXbtfonQtOnfMitk-zOxUinE3FU/s1600/IMG_2973.JPG" height="213" width="320" /></a><span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">A lot of
people, in all ages are exercising in Ayala. Groups of young people are doing
gymnastics on the lawns. Crowds of people are running along the pathways. Ayala
appears to be a sanctuary for people improving their shape. It is easy as well
to take a break and have a drink or a light meal at one of the restaurants at
the south side.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">The
construction of the new tower takes a third part from the Garden. Where to put
all the people crowding in Ayala? People with good livelihood, who are living
in new condos might go to the gyms. More poor have to creep into the dormitory
rooms.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">I protest
Ayala development, but do I have a reason to? There is another billboard at the
gate of Ayla, which tell us: “The Ayala Triangle Gardens is private property.
The owner reserves the right to develop the same at any time and in its sole
determination.” So here it is owners` right. Nothing to do.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">On the
billboard informing construction the owner assures that “the gardens will leave
public to enjoy”. We will get better gathering places and even connections to
Ayala will improve. We`ll see, but I am suspicious. Only this is sure that
there will be more traffic to offices, the hotel and retails. How the
connections will be better, since the streets around the Garden are already full
of vehicles?<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">At the end
of announcement the owner apologizes for the inconvenience. I am wondering why
to apologize if you are the owner.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">I am
hesitating with the apology. The construction will ruin the Gardens.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-83549189009730098852015-03-30T23:04:00.000-07:002015-03-30T23:04:34.519-07:00Morality and religion<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">The
Philippine Daily Inquirer, one of the three most prominent, national newspapers,
issued recently Opinion articles on the relation of morality and religion.
Former director at the World Bank in South Asia, Joseph M. Pernia raises a
question (23.3.15): “Why does the Philippines, for so long only Catholic
country in Asia, rank near the bottom in terms of corruption, poverty
incidence, investment climate and other standard international socioeconomic
metrics”. He accuses Philippine –style Catholicism for disconnection of faith
and social righteousness. As a remedy for that malaise he suggests an ecumenical
movement strengthening social responsibility in faith.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><span lang="EN-US"><a href="http://opinion.inquirer.net/83530/has-catholicism-become-a-hindrance-to-secular-morality">http://opinion.inquirer.net/83530/has-catholicism-become-a-hindrance-to-secular-morality</a></span><span lang="EN-US"><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Science
Teacher and Principal Edwin de Leon goes a long way further in his opinion
(25.3.15). He says there is no God,
which is an invention by a human. Religion is an archaic phenomenon that should
be abandoned. Influence of religion on society is damaging. The countries with
strong religiousness are corrupted while atheistic societies are more righteous
and generous. As examples of latter ones de Leon mentions Denmark and Sweden.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><span lang="EN-US"><a href="http://opinion.inquirer.net/83586/is-a-secular-church-inevitable">http://opinion.inquirer.net/83586/is-a-secular-church-inevitable</a></span><span lang="EN-US"><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">In order to
make the corrections demanded and to showcase complexity of relation between
religiosity and morality I offered to publish my comment (30.3.15) on de Leon`s
column.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><span lang="EN-US"><a href="http://opinion.inquirer.net/83717/dont-blame-religion-for-corruption-in-govt">http://opinion.inquirer.net/83717/dont-blame-religion-for-corruption-in-govt</a></span><span lang="EN-US"><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">The
background of the Opinion articles cited is concern over corruption in The
Philippines. Death of Father of Singapore Lee Kuan Yew has sparked a lot of
discussion on the economics of the country compared to Singapore and the
outcome is very negative from point of view of The Philippines. The discourse
is always returning to the impact of corruption. After elected for Presidency
Noy Noy Aquino promised to get rid of corruption. In fact he has moved into the
right direction but he has taken only a few steps up to now. Corruption is
still underlying in the complicated branches of the government. The authors of
the articles cited agree that corruption is an obstacle to investments and
financial development. What to blame for corruption? The Philippines differs
from the other Asian countries in respect of religiosity being an only for long
Catholic country in Asia. So should we accuse Catholicism for the failure of
the society?<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Looking
closer into Catholicism in The Philippines, one finds out there are different
layers of religiousness. For an ordinary Filipino the most crucial function of
the belief might be to cope with the powers threatening health or endangering
in the other way success in the life. So she or he might have got an icon to pray
and to beg for help, or one might attend the cult, from which she or he will
acquire luck or power for life. That religiousness is called Folk Catholicism
and differs sharply from the perceptions typical to Catholic elite, which in my
view consists of the bishops and the priests in the higher ranks of the
hierarchy.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Folk
Catholicism is dealing with issues of safety and success in life. The questions
of morality are not so crucial and it does not open ways out of an individual
life circle. So it seems to be quite powerless in fight against immorality. In Elite
Catholicism the importance of ethical call is underlined, but it is directed
mainly into human relationships. At the level of society The Church has
concentrated to fight usually only for marriage and sexuality. Passion to
pursuit the own one-sided political agenda has immersed the Church in the daily
politics and endangered the neutral position. In several cases instead, the Church
has showed indifference to corruption.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">So there is
a Sermon on the Mount in the New Testament. Who is reading that sermon and who
is listening?<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-87967504271050951692015-03-10T01:21:00.000-07:002015-03-10T01:21:49.324-07:00The Catholic Church up to the ears in politics.<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">President
Noy Noy Aquino held on Monday a prayer meeting in Malacanang with evangelical
church leaders. The bishops of the Catholic Church were excluded. The Catholic
leaders claim to represent more than 80 % of the nation, the protestant coalition
3 %. The comments from the Catholic side sounded hurt. At the prayer meeting President Aquino gave a detailed account of a police counterterrorism operation 25<sup>th</sup>
of January in Mindanao, which led to death of 44 police officers.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">The target
of the operation was to “eliminate” a famous Muslim terrorist and bomb maker Marwan,
who was hiding in Mindanao. The operation was aborted earlier several times for
the leaks of the plans. Finally the intelligence found Marwan`s living place in
the Mamasapano village. The commandos entered to Marwan´s hut guided by his
aid. Marwan was killed, but his associate Usman managed to escape. Withdrawing
from the village the police commandos encountered crossfire from the Muslim
rebels. The Police commandos were underpinned on the corn field by the rebels.
The fight of several hours resulted death of 44 Police commandos, 18 rebels and
some civilians.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">The tragic
incident has evoked a lot of outrage among the Filipinos. It has raised many questions
about the operation and its command. How it is possible that the Police commandos
were lying under the fire on the cornfield for hours without any military cover
or support? What was wrong with the lead of the operation? The responses to the
questions are sought through the probes, but many of these are without proper answers.
<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">President
Aquino was put in the firing line for his position of Commander in Chief. Noy
Noy Aquino has tried to defend himself and to blame his subordinates. That does
not seem to calm down the criticism of the people, and the credit on him is
teetering. Apart from being a huge tragedy the Mamasapano incident might spoil
Aquino`s efforts to complete the peace agreement with the Muslim organizations
in Mindanao within his term.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">The outrage
due to the botched operation has provoked cries to ouster Aquino from the Presidency.
The calls to step down have come from the political opponents but from the church
leaders as well. Philippine Daily Inquirer reported on the summit of National
Transformation Council held on 13<sup>th</sup> of February by five Catholic
bishops in Cebu. In the statement “The NTC has strongly articulated that the
President should step down.” The NTC defines itself as an ecumenical and
interfaith collective that works for common good of Philippine society through
rapid and comprehensive systems of change. The bishops told that they are not
taking the government but help to form a government responsive people`s needs.
Later on they would announce, who would compose the new “government”.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Single
bishops around the country have expressed political opinions, which are siding
with their NTC colleagues. The Catholic Bishops` Conference has “leaving the decision
to his humble and prayerful discernment of his capacity to lead and support he
has not only from officials of government but from members of Philippine
society”, as President of the Conference, archbishop Villegas puts it. There is
no need of good imagination, where the “discernment” should lead Aquino to.
Beside the majority of the Conference there appears to be a minority of the bishops,
who “are blind his (Aquino`s) misrule”. One of the “blind” ones is cardinal archbishop
Luis Antonio Tagle, who told in an interview in England that he opposes ouster
of Aquino and creating advisory committee for governing.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">The calls
on resignation raise questions on consequences and background of the action. What
does the resignation means to democracy of the society and what is a value of
democracy. Noy Noy Aquino is elective President, voted for President by the majority
in the official elections. Who would elect acting President, if Noy Noy would
step down? The calls on resignation diminish the progress of the society
towards democracy. President Aquino made tragic mistakes and he will carry with
this burden, but the leaders make mistakes. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">The allies
of the NTC bishops seem to be representative from the former President Arroyo`s
administration. Collaboration with the government went smoothly during previous
term. Instead of that, Aquino`s government has confronted with the Catholic
Church. The RH bill was approved by The Senate and The Congress. From point of
view of the Catholic Church the gates for sexual liberation were opened. During
Arroyo`s term the RH bill was only pending in the administration. So there
calls on the old times.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">The bishops
of the Catholic Church would like to sit at President`s table, as all religious
leaders do. But the number of the plates appears to be limited. Everyone has to
deserve one`s plate at this table. The Catholic bishops did not. </span><o:p></o:p></span></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-81607281023436626952015-03-04T03:42:00.000-08:002015-03-04T03:42:55.947-08:00Miehen mitta: lompakon paksuus, peniksen pituus vai kyky lohduttaa?<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tämän päivän (4.3.15) Philippine Daily Inquirer tarjoaa
lukijalle kolme näkökulmaa miehenä olemiseen. Kaikki liittyvät saumattomasti
täkäläiseen yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen. Kaksi ensin
mainittua ominaisuutta on päässyt etusivun uutisiksi. Eikä ihme, sillä ne askarruttavat
miesten mieliä jatkuvasti.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Lehti kertoi, että 11 filippiinomiestä oli päässyt Forbes
Magazinen listalle maailman miljardöörien joukkoon. Ensimmäisenä heistä komeili
Henry Sy (90), jonka omaisuus oli arvioitu 14,2 miljardiksi dollariksi. Tällä
lompakolla Sy oli päässyt maailman listalla sijalle 73. Parannusta edelliseen
vuoteen oli tullut hulppeat 20 sijaa. Kohtuullinen suoritus noin iäkkäälle miehelle.
Sy on tunnettu SM mall-tavarataloketjustaan. Tämä on muodostunut yritysryppääksi,
joka on mukana laajassa rakennusbisniksessä. SM näyttää sivusta seuraavan
silmissä ”valtakunnalta” valtakunnassa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Toinen kiinnostava nimi listassa on liikemies Manuel Villar.
Hän on entinen kongressiedustaja ja senaattori, joka oli ehdokkaana viime
presidentin vaaleissa, mutta hävisi Noy Noy Aquinolle. Tästä turhautuneena
Villar jätti politiikan kokonaan. Tai ei kai ihan sentään, sillä vaimo Cynthia
uhrautui poliitikoksi ja on nyt senaattori. Poliittinen tausta on näin
varmistettu. Villar on kalakauppiaan poika, syntyisin Manilan rutiköyhästä
Tondosta. Poikasena hän kuuleman mukaan autteli äitiään kalakaupassa. Mutta nyt
kaupat ovat kasvaneet. Villar on lyönyt rahoiksi kiinteistöbisneksellä.
Presidentin vaalien aikaan häntä syytettiin poliittisen aseman hyväksikäytöstä
omien maa-alueiden kaavoituksessa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Sy:llä ja pääosalla muistakin Filippiinien rikkaista näyttää
ainakin nimistä päätellen olevan kiinalainen sukutausta. Mutta eihän sillä ole
väliä. Pääasia on, että bisnes pyörii. Filippiinien talouskasvu oli yli 6 %
viime vuonna. Aasian maista vain Kiinan talous kasvaa nopeammin. Kasvun
hedelmät näyttävät kuitenkin putoavan yksiin käsiin ja köyhät jäävät nuolemaan
näppejään.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Rikkaus on täälläkin monelle miehelle se varsinainen miehen
mitta. Sen avulla voi kahmia valtaa. Kilpailussa naisista rikkaat miehet
näyttävät pärjäävän hyvin kaikkialla. Raha silottaa ihmeellisesti vanhankin
miehen rypyt ja saa nuoretkin naiset voihkimaan ihastuksesta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Miesten machoiluun Filippiineillä kuuluu myös seksi.
Rakastajattarien pitäminen ei ole ollut täällä juurikaan moralisoinnin
kohteena, vaan sitä on pikemminkin pidetty merkkinä miehen maskuliinisuudesta
ja vallasta. Tätä koskettaa lehden uutinen peniksen pituudesta. Tämä näkökulma
avaa miesten kilpailuun tasaveroisemman kentän. Peniksen pituudessa pärjää
köyhäkin poika. Toisaalta kuka voi mitään perinnöllisille tekijöilleen. Lehden
mukaan tieteelliset mittaukset ovat paljastaneet, että peniksen keskikoko on
maailman miehillä 13,12 cm erektiossa (International Journal of Urology). Lehti
mainitsee, että joissakin tieteellisissä mittauksissa filippiinomiesten
peniksen keskikoko on ollut 10,85 cm. Pohjois-Korean miehet ovat (onneksi)
pohjalla, sillä siellä peniksen keskikoko jää selvästi alle 10 cm.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Penisten pituuden arviointi saattaa tuntua rahvaanomaiselta
ja raa´alta, mutta se iskee yhteen miehisen itsetunnon heikkoimmista kohdista. Kysymys
on pohjimmiltaan siitä, olenko riittävän hyvä rakastaja naiselleni. Osaanko
herättää hänessä eroottisen halun ja tyydyttää hänet? Tässä voi olla peniksen
koollakin väliä, mutta ei niin paljon kuin yleensä kuvitellaan.
Sukupuoliyhdyntä voi olla vain tekninen suoritus, joka jättää toisen kylmäksi.
Jos seksi ei ole osa kahden ihmisen välistä hellyyttä, se voi tuntua jopa
vastenmieliseltä. Pariskuntien keskinäistä seksiä voi monessa tapauksessa
luonnehtia miesten harjoittamaksi itsetyydytykseksi, jossa vaimoa käytetään
välineenä. Sitten mies ihmettelee, miksi seksi ei vaimolle maistu. Päämääränä
pitäisi olla se, että tuottaa toiselle hellyyden ja nautinnon kokemuksia.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kolmannen näkökulman miehenä olemisesta ottaa esille Michael
L. Tan kolumnissaan ”Making our days”. Siinä hän kertoo työtoveristaan, joka
oli menettänyt miehensä yhtäkkiä ja yllättäen tulleessa aivohalvauksessa. Tan
meni kappeliin, jossa pidettiin vainajan valvojaisia, kuten täällä Filippiineillä
tapana on. Hän katseli miehensä arkun ääressä seisovaa työtoveriaan, joka itki.
Tan oli huolissaan työtoveristaan, mutta osa huolesta keveni, kun hän näki
työtoverinsa pojat äitinsä vierellä. Pojat osasivat tehdä maailman
yksinkertaisimman asian, kietoa kätensä itkevän äidin ympärille. He eivät
tukkineet sanoillaan äidin surua, vaan olivat vain läsnä ja itkivät äidin
kanssa. Tan näki näissä pojissa miehiä, jotka eivät pelänneet surun kohtaamista
ja osasivat lohduttaa. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Miehuus on voimaa, joka nousee sisäisestä vahvuudesta, eikä
voimakas mies tarvitse ”tukipuita” miehuudelleen.</span><o:p></o:p></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-11466776054386281482015-02-28T23:20:00.000-08:002015-03-01T18:17:58.890-08:00Tips for holiday in the Philippines<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">The
Philippines have drawn over the recent years more attraction of the tourists.
There are a lot of good reasons to vacation in this country. The climate is
tropically warm, but the temperatures are not too high to survive for European
people. The visitors are dazzled by the beauty of the nature. The prices are
low or at least reasonable. The filippino people are kind and friendly. A lot
of them are speaking fluently English. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">The
majority of the tourists are vacationing on Visayas islands, Boracay, Bohol,
Cebu and Palawan. You have two options for the route to Visays. You can fly
directly to Cebu or take a flight to Manila and transfer there to a domestic
flight. The flights to Manila seem to be cheaper than to Cebu, that`s why the
travelers mainly prefer to fly through Manila. From Manila there are frequent
flight connections to all over the country.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ninoy
Aquino´s International Airport in Manila differs from the international
airports of Europe in some respects. The
International Terminal has been renovated recently and look to function much
better than some years ago. What surprises a traveler are the long distances
and tricky connections between the terminals. There is no public transport from
the terminal to the other. So you have to pick up a taxi and note that you
might be stuck in traffic jam while transferring to the other terminal. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">If you are
staying in Manila for some time and you are going to carry on by plane,
recommend to you to make a reservation at a hotel not too far from the airport.
Going back to the airport take your time and leave early. The traffic rush may
be very tough. In some cases to proceed 5 km by taxi will take even one hour. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Despite of
these troubles a taxi is for a foreigner the most practical way to go in
Manila. Taxi cabs are not of the latest model, mainly imported second hand
cars, but usually they are running quite well. The drivers speak ordinarily
English or then “taglish”, a mix of Tagalog and English. The cabs are not
outfitted with navigators. The drivers don`t always know the location of the
streets due to the huge size of Metro Manila.
So find the location of the place you are heading to from the map before
you pick up a taxi and ensure where you are going to. The street numbers don`t help so much,
because the buildings are not numbered in logic order. So you have to find out
the corner of the streets, where your destination is located. There might be sometimes slight flaws in your
taxi service, however you`ll be comforted by the cheap prices.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">If you are
staying in Manila you have good chances for shopping. There is a large variety of shopping malls in
the cities of Metro Manila. The most famous are Mall of Asia, at Manila Bay, at
the South end of EDSA, Greenbelt`s mall, Glorietta`s, Landmark`s and SM`s shopping
centers in Makati City, SM Mega Mall on EDSA, in Mandaluyong City. Walking
around these malls you`ll find an endless amount of shops, the ones have a wide
range of different retail products and the other ones are specialized in
certain products or a brand only. The malls are not mere for shopping. The
filipinos spend their spare time often in the malls. The malls are leisure time
hubs with restaurants, cinemas and churches. In Asia Mall there is even an ice
rink with an option to rent the skates.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">The most
popular credit cards are accepted by the big stores and the restaurants in the
cities. Cash you need you can raise from ATMs. All of them are not accepting
international credit cards despite a sticker of a brand on a machine. US dollars
are easy to exchange, euros instead are not all over accepted to change.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Intramuros
in old town of Manila, founded by the Spanish in 1571, is one of the most
prominent tourist attractions in South Luzon. It was built for the fortress to
protect the inhabitants with the high walls. Beside the military and
administrative function Intramuros served for centuries as a center for
business, education and religion. The historical buildings that draw attention
from the visitors are Manila Cathedral (photo), San Agustin Church and Museum
(photo). <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIjZCD-Ue2gQ88Q2FbPK4JXWQXO6-8yqCki6W6TjSO3hs00vVhI-IZ7Gh3ZBFUl4QY1hdJ8jjDHldqAR6iYFV5qGgF1slufwio4Ytyii85wkzDgLw0cHLVnh9il00UlIbjnVtdSSqKLS0/s1600/IMG_0601.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIjZCD-Ue2gQ88Q2FbPK4JXWQXO6-8yqCki6W6TjSO3hs00vVhI-IZ7Gh3ZBFUl4QY1hdJ8jjDHldqAR6iYFV5qGgF1slufwio4Ytyii85wkzDgLw0cHLVnh9il00UlIbjnVtdSSqKLS0/s1600/IMG_0601.JPG" height="213" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXcPf5ynsgjYP4LPj0kd6SzbKWzNvPLoty9NU_7ffc2A-7N6L4nk-b2Bo22MK2ng178H29E1wigRrpLH0n89o2dc_AQBSrYMun-I4dxGqLNK2n8Z7bFKJhViWngZO5lK8wIPBqOrTugjc/s1600/IMG_0626.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXcPf5ynsgjYP4LPj0kd6SzbKWzNvPLoty9NU_7ffc2A-7N6L4nk-b2Bo22MK2ng178H29E1wigRrpLH0n89o2dc_AQBSrYMun-I4dxGqLNK2n8Z7bFKJhViWngZO5lK8wIPBqOrTugjc/s1600/IMG_0626.JPG" height="213" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">The China
town of the Philippines, Binondo (photo), was built up within the range of the
Intramuros cannons in order to keep the control by the Spanish. It is
traditional business hub founded by Chinese immigrants. They yielded economic
growth, but on the other hand the Chinese were a threat for the Spanish rulers.
That`s why the location of Binondo was exactly dictated. Walking there you can be
in touch with Old Manila. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Wish to you
a good stay in the Philippines! <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjY5t7vm_AjXsfbHeAopEzwDOCf12aXW2bFsDBDZtMfwu7Rz54vGDFaJCw9LCWAoLWXt9wfjLg8kqBkO0jWtOg0Hbc6olbBDS9dmEit9LmE-ax76JLikgNI89AsogIQISAOAz7tnpBshgU/s1600/IMGP1429.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjY5t7vm_AjXsfbHeAopEzwDOCf12aXW2bFsDBDZtMfwu7Rz54vGDFaJCw9LCWAoLWXt9wfjLg8kqBkO0jWtOg0Hbc6olbBDS9dmEit9LmE-ax76JLikgNI89AsogIQISAOAz7tnpBshgU/s1600/IMGP1429.JPG" height="240" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-22988312016628787012015-02-14T22:31:00.000-08:002015-02-14T22:34:30.467-08:00Valentiinin päivän deitti<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Lähdin Valentiinin päivän aamuna ostamaan kadulta lehteä.
Kun astuin aulassa hissistä, tapasin
erään ”condomme” palveluhenkilökuntaan kuuluvista nuorista miehistä. Hän tervehti
minua reippaasti ja kohteliaasti, kuten täällä Filippiineillä tapana on: Good
Valentine, Sir. – Same to you. – You have a date, Sir? – Yes. – Really? – Yes,
every day.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Valentiininpäivän lämpö näytti olevan kovassa nousussa jo
aamusta alkaen. Tämän vaikutelman vahvisti myös kadulla kiireisin askelin ja
vakavin ilmein kukkapuska kädessä kulkeva nuorimies. Hän ei vilkuillut sivuilleen,
vaan käveli suoraan ja määrätietoiisesti kohti kohdettaan. Kohteena oli nuori
neito, joka sai päivän alkajaiksiksi kauniin kukkakimpun ja varmasti myös
kutsun Valentiinin päivän treffeille.<o:p></o:p></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; text-align: center;">En valehdellut aulamiehelle. Minullakin oli ”deitti”. Hän
oli vaimoni Päivi. Vein hänet paikallisen Valentiinin päivän tavan mukaan
illalliselle ja iltakävelylle. Suuntasimme askeleemme ensiksi Aylan puistoon.
Valentiinin päivä näkyi puiston ravintoloissa. Ne olivat levittäneet telttakatoksensa
nurmikolle, jotta asiakkaiden ryntäys olisi helpompi ohjata omaan pyydykseen.
Me valitsimme ravintolan Simple Lang. Nimi on tagaloa ja lupaa</span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; text-align: center;"> </span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; text-align: center;">”konstailematta hyvää” ruokaa. Sitä saimmekin
”Sisig beefin” muodossa. Lähtiessämme tarjoilijamme ojensi tulipunaisen ruusun ”deitilleni”.</span><br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kävelimme verkkaisesti Greenbeltin puistomaiselle
ravintola-alueelle. Valitsimme jälkiruokapaikaksemme Bizu-kahvilan. Bizun
kattaus Valentiinin päivälle oli vaikuttava. Koko kahvila oli muokattu pareja
varten. Lähes kaikki pöydät olivat vain kahdelle hengelle. Kauniit punaiset
kukat koristivat pöytiä. Bizu on jälkiruokaherkkujen mestari. Deittini valitsi
capuccinon ja ravintolan spesialiteetin, myslimustikkajugurtin. Itse otin
calamanssisoodan ja mustikkajuustokakun. Suun herkkujen kihelmöidessä
makuhermoilla palasimme omaan historiaamme Filippiineillä ja sitten koko
suhteessamme. Kerroimme, kuinka paljon me toisillemme merkitsemme. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZ6VRFz9C9z0r2xIHQxt6ZR_co9aPrbWjCgzwbFyaY-Yhw2z9tSzjK4V6DmdOYK7O_VREPyluzJFLJnXdYo-gTWDaEuAGRps6x-7l1gq62aoZTOeUyitZ-xHnRZ8QSVKg0gHum3y99yiM/s1600/DSCI0450.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZ6VRFz9C9z0r2xIHQxt6ZR_co9aPrbWjCgzwbFyaY-Yhw2z9tSzjK4V6DmdOYK7O_VREPyluzJFLJnXdYo-gTWDaEuAGRps6x-7l1gq62aoZTOeUyitZ-xHnRZ8QSVKg0gHum3y99yiM/s1600/DSCI0450.JPG" height="320" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmCR4RZ6Xuwt0PNaY6Z3zJfZ_5WRgNbtO8KYIFuCAO2SqrF99UNwNTHPSCXtTgf-BuusjF7stK8LwqXwSMr4uLXUqocDVcvnpg0CYxj115Inir0-MY4QBFrzTjJNgotPjv037abTDYXfw/s1600/DSCI0453.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmCR4RZ6Xuwt0PNaY6Z3zJfZ_5WRgNbtO8KYIFuCAO2SqrF99UNwNTHPSCXtTgf-BuusjF7stK8LwqXwSMr4uLXUqocDVcvnpg0CYxj115Inir0-MY4QBFrzTjJNgotPjv037abTDYXfw/s1600/DSCI0453.JPG" height="240" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Bizun Valentiinin päivän palveluun kuului myös deittiparin
kuvaaminen. Filippiinot rakastavat kuvaamista. Erityisen tärkeää se on
Valentiinin päivänä. Kuva kertoo enemmän kuin sanat. –Yes, I had a date.</span><o:p></o:p></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-90591597666775486292015-02-08T22:30:00.000-08:002015-02-08T22:43:42.544-08:00”Finland. Cool.” Suomalaiselle opetukselle kehuja Filippiineillä.<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Filippiiniläinen kirjailija Neni Sta Romana Cruz kirjoitti
kolumnin suomalaisesta opetuksesta Philippine Daily Inquirer –lehden lauantain
(7.2.15) numeroon. Neni Cruz oli osallistunut Frankfurtin kirjamessuille, jossa
teemana oli suomalainen kirjallisuus. Messuilla esillä ollut suomalainen opetus oli
tehnyt häneen vaikutuksen. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Neni Cruz kertoi Pisa-arvionnin tuloksista ja Suomen
hyvästä menestyksestä, joka on maaiman laajuisesti tunnettua. Vaikka
suomalaisten Pisa-tulokset olivat viime kerralla jonkin verran pudonneet,
Cruzin mielestä muilla mailla olisi paljon oppimista Suomesta. Cruz kysyikin: ”Mitä suomalaiset ovat tehneet
oikein?” Neni Cruz palasi kolumnissaan useaan otteeseen professori Pasi
Sahlbergin messuilla pitämään avajaisluentoon. Cruzin mieleen oli jäänyt Sahlbergin luennosta
erityisesti kolme seikkaa, jotka
vaikuttivat hyvään oppimiseen Suomessa: koulujärjestemän tasa-arvo,
luovuus ja kekseliäisyys oppimisessa sekä opettajien hyvä yhteiskunnallinen
asema.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Erityisesti suomalaisten opettajien hyvä asema oli tehnyt Cruziin
vaikutuksen. Opetuksen arvostus näkyy siinä, että
opettajille maksetaan hyvää palkkaa. Cruzin mukaan opettajan ammatti on
Suomessa parhaiten palkattu (best-paid profession). Tästä tuskin suomalaiset
opettajat ja OAJ ovat yhtämieltä kolumnistin kanssa, mutta joka tapauksessa
kunnon palkkaa maksetaan opettajille.
Opettajien koulutus Suomessa on korkeatasoista ja vaativaa. Tulijoita
alalle on paljon, kun ammattia arvostetaan, eikä vain puheissa vaan myös
palkassa. Neni Cruz tunnustikin olleensa vihreä kateudesta kuunnellessaan
Sahlbergin esitystä suomalaisesta koulutuksesta. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Neni Cruzin kateuden ymmärtää hyvin. Filippiineillä koulujen
olosuhteet ovat ovat varsin kehnot. Oppilaita on luokkahuoneissa usein aivan
liikaa. Keskustelua ryhmäkoon ylärajasta ei käydä. Huolena on enemmänkin se,
kuinka kaikki lapset saataisiin opetuksen piiriin (blogi 9.6.2012 Itsenäisyysjuhla).
On kerrottu, että koulujen alkaessa luokissa saattaa olla niin paljon
oppilaita, että opettajan on kuljettava pulpettien päällä liikkuakseen
oppilaita ohjaamassa. Käytävätiloja ei ole luokkaan jäänyt. Opettajien palkkaus
on myös huonolla tolalla. Opettajilla ei ole myöskään mahdollisuutta myydä
työpanostaan ulkomaille samalla tavalla kuin terveydenhoidon ammattilaisilla. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Verovaroin voidaan kustantaa vain oppilaiden peruskoulu. Ammatillinen ja
yliopistollinen koulutus on yksityisissä käsissä. Vain varakkailla on
mahdollisuus kustantaa lastensa perusastetta korkeampi koulutus. Tämä merkitsee
sitä, että suuri osa nuorten lahjoista jää käyttämättä. Se on tappio koko
yhteiskunnalle, mutta myös niille nuorille, jotka eivät saa käyttää kykyjään
riittävän vaativissa tehtävissä.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Cruzin kirjoitus herätti minussa ristiriitaisia tunteita.
Toisaalta tunsin expatin ylpeyttä suomalaisuudesta. Toisaalta tulin surulliseksi
Filippiinien koulujärjestelmän tilasta. Totuus tulee usein ulkomaalaisten
suusta. Me suomalaiset olemme monesti sokeita oman yhteiskuntamme hyville
puolille, emmekä osaa arvostaa sitä hyvää, mitä meillä on. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Viime
viikonvaihteessa tämä ”hyvä” kerrottiin laajalevikkisessä sanomalehdessä ja
näkyvällä paikalla. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Luen Daily Inquireria päivittäin Filippiineillä ollessani.
Näiden vuosien aikana en muista, että kukaan kolumnisteista olisi kirjoittanut
mistään vieraasta maasta tällaista ylistävää artikkelia. Mutta ehkä muistini vain pätkii tai
silmälasini ovat tässä kuumuudessa huurtuneet sinivalkoisiksi. Joka tapauksessa
voi yhtyä Frankfurtin kirjamessujen sloganiin: ”Finland. Cool.”</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">http://opinion.inquirer.net/byline/neni-sta.-romana-cruz</span></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-30662104821619497112015-02-03T00:39:00.000-08:002015-02-03T02:08:46.479-08:00Millaista on palata Filippiineille?<div class="MsoNormal">
</div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvrlfyLELVWDBMsvm2L_WbRe4YdLVls_ufA2NhI0AwN5jgJAprZRXLyVPNIEfrg8RbZFgkppMEmkzUJ1kDx8_4b1L0w-Xobtreco7L_Cu7EY9xO5MsTRKG3ad0I6PDMxrOGmgvG0DE6aU/s1600/IMG_2865.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvrlfyLELVWDBMsvm2L_WbRe4YdLVls_ufA2NhI0AwN5jgJAprZRXLyVPNIEfrg8RbZFgkppMEmkzUJ1kDx8_4b1L0w-Xobtreco7L_Cu7EY9xO5MsTRKG3ad0I6PDMxrOGmgvG0DE6aU/s1600/IMG_2865.JPG" height="213" width="320" /></a>Tulimme, vaimoni Päivi ja minä, takaisin Makatiin viime viikolla. Yli kaksi
vuotta ehti vierähtää Suomessa. Sitä ennen olimme olleet kolme vuotta
Filippiineillä. Meitä voi pitää paluumuuttajina. Paluun syy on sama kuin
ennenkin. Vaimoni opettaa suomen kieltä filippiiniläisille sairaanhoitajille ja
minä seuraan, kuinka asiat kehittyvät.<o:p></o:p><br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kun pari päivää on harjoiteltu paluuta, tunnelmani ovat
jotenkin jäsentymättömät ja ristiriitaiset. Toisaalta kaikki tuntuu tavattoman
tutulta. Toisaalta jotkut asiat yllättävät. Muistikuvat tasoittuvat vuosien
mittaan kummallisella tavalla. Kun kulkee Makatin kaduilla joutuu
hämmästelemään sitä, oliko täällä näin likaisen näköistä. Hyvät muistot olivat
pyyhkineet mielestä mustan harmaat katukäytävät ja nokeentuneet seinät.
Todellisuus ravistelee kultaantuneita muistikuvia.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Köyhyys käy silmille, vaikka asummekin varakkaiden alueella.
Katua ylittäessä kouluikäinen filippiinotyttö hyppää edestäni hurahtavan väkeä
täynnä olevan jeepneyn takasillalle. Tyttö hymyilee, kun saa kaiteesta otteen
ja onnistuu pysymään kyydissä. Hymy on kaunis mutta hampaaton. Buendiaa
kulkiessamme pysähdymme katsomaan, onko vakituinen lehden myyjämme paikalla.
Tovin seisoskeltuamme katukauppias huomaa meidät ja tulee ystävällisesti
hymyillen pakeillemme ja kertoo kaivanneensa meitä. Hänen ”tiiminsä” on
muuttunut. Sairaalloisen puolison sijaan on tullut poika ja nuori nainen joka
lienee pojan vaimo. Jäimme miettimään, mitä perheen isälle on tapahtunut.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Lentomatkamme viimeinen osuus oli Hong Kongista Manilaan.
Matkustajat olivat lähes kaikki filippiinoja. Oli mielenkiintoista seurata,
kuinka filippiinot pakkaavat tavaroitaan matkustamossa. Täydessä ja ahtaassa
koneessa filippiinot saivat kaiken sujumaan joustavasti ja hymyillen. Pakkaamisesta
puuttui länsimaalainen töytäily ja kireys. Ystävällinen puhe ja nauru täytti
koneen. Tuntui kummalliselta, että tällaiset luonteenpiirteet tulivat esille
näin selvästi ja jo ennen kuin ehdimme edes koko maahaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kun tulimme ensimmäisen kerran viisi ja puoli vuotta sitten
Filippiineille, tämä maa oli meille outo ja ihmeellinen. Nyt tulo on paljon
helpompi. Olemme palanneet vanhoille kotikulmille, ympäristöön, joka tuntuu
monin tavoin tutulta. Mutta siitä huolimatta paluu on haaste. Hyppäys yhdessä
vuorokaudessa pohjoisen kylmästä, mutta turvallisesta maasta Kaakkois-Aasian
kuumuuteen koettelee sielua ja ruumista. Ei meinaa ajatus ja kieli taipua tarvittavalla tavalla. Ruumiskin
kapinoi kuumuutta ja ja bakteerikannan muutosta vastaan.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Paljon kuitenkin muuttunut siitä, kun ensimmäisen kerran
tulimme Filippiineille. Filippiiniläisyys ei ole tullut vain tutuksi. Se on
tullut myös omaan perheeseemme, kun eräs pojistani avioitui filippiinan kanssa.
Meillä on nyt filippiiniläinen ”Daughter in Law” tai niin kuin suomalainen
sanoo: miniä. Filippiiniläisyys on tullut ”iholle”. Me emme tulleet vieraan
kansan keskelle vaan maahan, jossa meillä on sukulaisia. Tässä onkin melkoinen
näkökulman muutos. Elämä ei pysy koskaan paikallaan, vaan aina sattuu ja
tapahtuu.<br />
<o:p></o:p></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-59298230447166160732014-01-16T01:55:00.000-08:002014-01-16T01:55:25.723-08:00Kardinaalin nimitys oli paavin tunnutus Filippiineille<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Paavi Franciskus
viime sunnuntaina nimitti 19 uutta kardinaalia. Heidän joukossaan oli
Cotabaton arkkipiispa Orlando Quevedo Filippiineiltä. Paavin nimityspolitiikka poikkeaa
huomattavasti hänen edeltäjänsä linjasta
”epäeurooppalaisuutensa” tähden.
Kun paavi Benedictus nimitti
kardinaaleja kaksi vuotta sitten. yli
puolet uusista kardinaaleista tuli Euroopasta. Paavi Fransicus on nyt tehnyt
käännöksen kohti kehittyvien maiden kirkkoja. Hänen nimityskierroksellaan yli
puolet äänioikeutetuista (alle 80-vuotiaista) kardinaaleista tuli Euroopan
ulkopuolelta <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Arkkipiispa Quevedon nimitys kardinaaliksi sopii hyvin tähän
linjaan. Filippiineillä on koettu, että paikallinen kirkko ei ole saanut Rooman
kirkon hierarkkiassa sitä asemaa, joka sille kuuluisi kirkollisen elämän
näkökulmasta. Filippiinien katoliseen kirkkoon kuuluu n. 80 milj. jäsentä.
Osallistuminen on aktiivista ja kirkolla on paljon valtaa myös yhteiskunnassa.
Filippiinien kirkkoa on kutsuttu katolisen kirkon ”linnakkeeksi” Kaakkois-Aasiassa. Tästä huolimatta Filippiinien kirkko on
jäänyt maailmanlaajassa äitikirkossa ”sivuraiteelle”. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tästä osoituksena on pidetty sitä, että Filippiinien
kirkolla on ollut kardinaalien kollegiossa vain yksi paavin vaalissa äänikelpoinen edustaja,
Manilan arkkipiispa Tagle (vuodesta 2012). Kardinaalikollegioon kuuluvat
myös Cebun arkkipiispa ja Manilan
emeritusarkkipiispa, mutta heillä ei ole enää äänioikeutta ikänsä (yli 80 v.)
vuoksi. Arkkipiispa Quevedon nimitys kardinaaliksi
korjaa ainakin toistaiseksi tämän puutteen, sillä hän 74-vuotias.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Arkkipiispa Quevedoa pidetään Filippiineillä henkilökohtaisilta
ominaisuuksiltaan varsin pätevänä kardinaaliksi. Kollegat arvostavat hänet
korkealle ja häntä kuvataan ”älyn jättiläisenä”. Henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi
nimityksellä on varmasti ollut myös kirkkopoliittisia ja alueellisia
perusteita. Mindanaolla sijaitseva Cotabaton arkkihiippakunta saa tässä kardinaalinimityksessä
paavillisen tunnustuksen. Tavallaan tunnustus koskee kaikkia Mindanaon
katolisia kristittyjä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Etelä-Filippiineillä sijaitseva Cotabaton arkkihiippakunta elää monella
tavoin haasteellisessa tilanteessa. Suurin haaste on lähituntumassa elävä
islam-yhteisö. Cotabato sijaitsee Muslimien Autonomisen Alueen rajanaapurina. Cotabaton alueella
enemmistö asukkaista on roomalais-katolisia, mutta islam-yhteisö on pitänyt siellä
ylivaltaa vuosisatojen ajan.
Kulttuurierot Filippiinien pohjoisten maakuntien kanssa ovat
merkittäviä. Tämä näkyy jo kielessä. Cotabatossa puhutaan ilongoa eikä tagaloa
kuten Luzonilla, eikä kysymys ole murteesta vaan eri kielestä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kardinaalinimityksen voi nähdä eräänlaisena kirkon aseman
lujittamisena Mindanaolla ja tunnustuksena vaikeissa olosuhteissa eläville kristityille.
Se nostaa myös Cotabaton Cebun ja Manilan rinnalle kirkollisena
keskuksena. Manilan arkkipiispa on
perinteisesti nimitetty kardinaaliksi. Se on ymmärrettävää, kun Manila on ollut espanjalaisten valtakaudelta lähtien vuosisatojen
ajan hallinnollisena keskuksena. Cebun
arkkipiispan nimittäminen kardinaaliksi on myös luonnollista historian
näkökulmasta. Kristinusko saapui Filippiineillä ensimmäiseksi juuri Cebuun.
Cebu on myös filippiiniläisille tärkeän Santo Niño –kultin keskus. Nyt Cotabato on korotettu kirkollisesti
näiden kahden uskonnollisen keskuksen rinnalle. Sillä on monitahoinen merkitys
Mindanaolla.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kardinaalinimitys heijastaa paavi Franciskuksen halua ja kykyä
ymmärtää Filippiinien katolisen kirkon monimuotoista tilannetta. Samalla nimitykset kääntävät katolista kirkkoa
pois eurooppakeskeisyydestä kohti kehittyvien maiden kirkkoja. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-40018715787026174372013-06-14T04:09:00.000-07:002013-06-14T05:38:41.748-07:00Älä koske minuun! – Kansallissankari Jose Rizalin kirja itsenäisyyden sytykkeenä Filippiineillä.<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEio1dQSmifa8NCh7KBpbkU_-b5cD_av1KFBhjw4rvMUXKxzuh1jcrwNzUZSn3uPzOa08x2WnAGTaxR_on1EPfEM66jgWgCK9kInUG0EzKlOXe1LgNN8gKipCmWz8a_lR3Hq7a0NA4A7YRY/s1600/DSCI0113.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEio1dQSmifa8NCh7KBpbkU_-b5cD_av1KFBhjw4rvMUXKxzuh1jcrwNzUZSn3uPzOa08x2WnAGTaxR_on1EPfEM66jgWgCK9kInUG0EzKlOXe1LgNN8gKipCmWz8a_lR3Hq7a0NA4A7YRY/s320/DSCI0113.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirvPx8vP7BAlJLIoUcvo-Fp0taDrVXG8_X255M-2STw-KCDAiMZD58z6SGk4FlX4Mhfd4_fLmn7zFC40__j0151uuvuXUNkzfbWlZicv5lr4ec5BG30qOQbgO_O9J1A6J6_f4wpOI2eFw/s1600/IMGP1148.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirvPx8vP7BAlJLIoUcvo-Fp0taDrVXG8_X255M-2STw-KCDAiMZD58z6SGk4FlX4Mhfd4_fLmn7zFC40__j0151uuvuXUNkzfbWlZicv5lr4ec5BG30qOQbgO_O9J1A6J6_f4wpOI2eFw/s320/IMGP1148.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhycUPGB3IFDI6yv6vz0pdoAje6prFCZY8BzqBiSzINn_AQds8x5ak9R98AiNj9VrSd-tcmhG9FOha_8PPwKNdrqok1UVkPum0TcLw_BxzGbP3HxVY5YyCJ_mv8NiseDlwLRvErFe-PTAQ/s1600/IMGP1153.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhycUPGB3IFDI6yv6vz0pdoAje6prFCZY8BzqBiSzINn_AQds8x5ak9R98AiNj9VrSd-tcmhG9FOha_8PPwKNdrqok1UVkPum0TcLw_BxzGbP3HxVY5YyCJ_mv8NiseDlwLRvErFe-PTAQ/s320/IMGP1153.JPG" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Filippiineillä on vietetty
tällä viikolla itsenäisyyspäivää. Itsenäisyyspäivä pohjautuu 12.6.1898
tapahtuneeseen itsenäisyyden julistamiseen. Tuolloin nostettiin myös ensimmäisen
kerran Filippiinien oma lippu. Itsenäisyysjulistus irroitti Filippiinit
espanjalaisten 300-vuotisesta vallasta. Espanja luovutti kuitenkin Filippiinit
Yhdysvalloille rauhansopimuksessa, jolla päätettiin näiden suurvaltioiden sota.
Yhdysvallat kieltäytyi hyväksymästä Filippiinien itsenäisyyttä. Sen tähden Filippinit
ryhtyivät vuonna 1899 kapinaan Yhdysvaltoja vastaan. Vahvempi voitti, ja Itsenäisyys
toteutui sitten vasta toisen maailman sodan jälkeen vuonna 1946.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Itsenäisyyden henkisenä isänä
on pidetty tohtori Jose Rizalia (s. 1861), joka on korotettu Filippiinien kansallissankarin
asemaan. Matkailija, joka kiertelee Filippiineillä, ei voi olla törmäämättä
Jose Rizalin nimeen. Manilan keskeisimmän puiston on nimeksi on annettu Jose
Rizal Park. Se sijaitsee aivan Intramuroksen, vanhan kaupunginosan, kyljessä ja
on eräs pääkaupungin kauniimmista nähtävyyksistä. Se on myös koululaisten suosittu
vierailujen kohde (kuva). Mutta Rizalin patsaan kohtaa myös monessa muussa
paikassa. Kuvassa oleva patsas on
Baguion keskustassa, Luzonin saaren pohjoisosassa sijaitsevassa kauniissa kaupungissa.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Jose Rizal oli ammatiltaan silmälääkäri.
Hän oli poikkeuksellisen laaja-alaisesti sivistynyt ja lahjakas henkilö. Hän
oli syntyisin varakkaasta maatilanomistajaperheestä. Hänen esivanhempansa
olivat maahanmuutajia. Heidän joukossaan oli kiinalaisia, japanilaisia ja
espanjalaisia. Rizal opiskeli ensin Manilassa
oikeustiedettä ja siirtyi sitten lääketieteen opintoihin. Vuonna 1882 hän
matkusti Eurooppaan ja opiskeli lääketieteitä Madridin, Pariisin ja
Heidelbergin yliopistoissa. Rizal oli aikansa maailmanmies. Hän puhui 22 eri
kieltä ja tunsi laajalti eri kulttuureita.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Rizal oli intohimoinen ja
lahjakas kirjoittaja. Kirjoituksissaan hän suuntasi piikkejä valtaapitäviä
espanjalaisia kohtaan. Hän paljasti vallankäyttäjien vääryyksiä ja
mädännäisyyksiä. Tunnetuin Rizalin kirjoista lienee: Älä koske minuun. Noli Me
Tangere. Kirja on romaani, joka käy espanjalaisen valtaeliitin kimppuun. Kaikki
tämä tapahtuu romanttisen rakkaustarinan avulla. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kirjan päähenkilö nuori
herrasmies Chrisostomo Ibarra palaa Filippiineille oltuaan pitkään Espanjassa. Hän
kohtaa uudelleen varhaisnuoruutensa ihastuksen kohteen, varakkaan perheen
kauniin neidon, Maria Claran. Rakkaus roihahtaa liekkiin. Kirjan keskeinen
jännite on siinä, saako nuori herra Ibarra neitokainen Maria Claran vai ei. Ibarra
ei ole Marian perheelle kovinkaan hyvä vävyehdokas, sillä hän on suora ja rehti
mies, joka ei hännystele espanjalaisia herroja. Tällainen vävy ei tuo mukanaan valtaapitävien
suosiota eikä rahaa. Kuvassa olevat seurapiirineitojen leninkeihin pukeutuneet
tytöt Jose Rizal Parkista voisivat kuulua Maria Claran seurueeseen.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ibarran keskeinen hanke on kirkon
vallasta riippumattoman koulun perustaminen omalle paikkakunnalle. Kirkon
miehistä tämä on vahingollista kansalle. Kirjan juoni saa yllättävän käänteen,
kun paljastuu, että eräs seurakunnan papeista on Maria Claran biologinen isä.
Papilla on ollut salasuhde Marian äitiin. Tämä salaisuus on haudattu perheessä
ja seurakunnassa. Kirjan loppu viittaa melko suorasanaisesti siihen, että espanjalaisten
hallinto, joka perustuu valtion ja kirkon liittoon, on niin läpimätä, että sitä
ei voi enää uudistaa. Se on vain kaadettava.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Noli Me Tangere –romaani julkaistiin
vuonna 1887 Berliinissä. Filippiineillä kirja kielletiin. Rizal joutui
kotimaassaan vainon kohteeksi. Hänet vangittiin ja karkotettiin. Lopulta hänet
tuomittiin kapinasta ja kansankiihoituksesta kuolemaan vuonna 1896. Hänen
elämänsä päättyi teloitukseen 35-vuotiaana.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Rizal kuoli nuorena, mutta
hänen ajatuksensa jäivät elämään. Rizal toi kirjoissaan esiin sen, millainen
arvo ja merkitys filippiinoille on omalla kulttuurilla. Filippiinoilla
itsellään oli ainutlaatuisen merkittävää henkistä pääomaa. Kaikki hyvä ei tullut vain espanjalaisten
mukana Euroopasta. Päinvastoin sieltä oli tullut sorto ja kansan alistaminen.
Rizal hyökkäsi katolisen kirkon kanssa liittoutunutta siirtomaavaltaa vastaan. Tekopyhyydessään
kompasteleva kirkko joutuu melkoisen piikittelyn kohteeksi. Rizal nosti esiin
myös yksilön merkityksen ja oikeudet. Kirjan tarina romanttisesta rakkaudesta jo
sinänsä korosti yksilön tunteiden ja valinnan painoarvoa.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><span style="font-size: 14.0pt;">Noli Me Tangere on kirjoitettu
alun perin espanjaksi, mutta se on käännetty useille kielille. Luin itse englanninkielisen
käännöksen. Kirja löytyy esimerkiksi osoitteesta </span><a href="http://www.gutenberg.org/ebooks/20228">http://www.gutenberg.org/ebooks/20228</a><span style="font-size: 14.0pt;"><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-83991878960928985642013-02-28T07:37:00.000-08:002013-02-28T07:37:31.551-08:00Käännyttäminen kielletty<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Teen lumitöitä mökkimme pihassa. On harmaan kaunis
talvipäivä. Pieni pakkanen antaa kirpeyttä ja raikkautta puhtaaseen ilmaan.
Nautin siitä rasituksesta, jonka lumen kolaaminen saa aikaan lihaksissa. Tunnen
eläväni tässä rasituksessa ja liikkeessä koko ruumiillani. Urakka alkaa olla
valmis ja lopettelen työtäni. Tuntuu
oikein mukavalta, kun tiedän, että vaimoni laittama maukas ruoka odottaa minua.
Juuri kun olen asettelemassa lumikolaani seinää vasten, huomaan, että mökille
johtavaa tietä myöten ajaa auto niin, että lumi pöllyää. Kun naapurimökeillä ei
ole ketään kotona, päättelen, että auto on tulossa meille. Pian se tulla
tupsahtaakin pihaamme.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olen ihmeissäni, sillä tietämäni mukaan vieraita ei ole
tulossa. Jään hämmästellen katsomaan, olisiko joku sukulainen tai tuttu
päättänyt poiketa meille yllättäen. Autosta nousee mies ja nainen. Iältään he
näyttävät alle neljäkymppisiltä. Nainen huutaa minulle autosta astuessaan: ”Nyt
tiedät, keitä varten olet lumityösi tehnyt.”
Tämä huudahdus kuulostaa korvissani kovin itsetietoiselta. Olin
nimittäin lumitöitä tehdessäni ajatellut ilmalämpöpumpun korjaajaa ja
loka-auton kuljettajaa ja sitä, kuinka he saavat autonsa pihassa käännettyä. Mutta
nyt siis minulle kerrotaankin, että olin erehtynyt. He tietävät asiani
paremminkin kuin minä itse. Ymmärrän, että edessäni seisoo juuri nyt mies ja
nainen, joilla tulisi olemaan hyvin suuri merkitys elämälleni. En tunnista vielä
vieraitani, mutta ilmeisesti tulen heidät kohta hyvinkin tuntemaan. Näyttää
siltä, että heidän vierailunsa on minulle aivan erityinen kunnia, jonka
merkitystä en tosin vielä ymmärrä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Seison rapun edessä suu auki ja ilmaa haukkoen. Mies ja
nainen eivät vaivaudu esittelemään itseään millään tavoin. Molemmat ovat
siististi pukeutuneita. Nainen on kevyesti meikattu. Mies vetää esiin raamatun.
Avaa sen ja kysyy minulta, tunnenko minä tätä kirjaa. Sanon tuntevani, koska
olen teologi, ja minun kirjahyllyni ovat väärällään raamattuja. Mies kysyy, haluaisinko
kuulla, mikä raamatunkohta on hänelle henkilökohtaisesti tärkeä ja millä tavoin
se on merkittävä. Vastaan, että en halua. Nainen tajuaa, että keskustelu on menossa
umpisolmuun ja puuttuu puheeseen. Hän kysyy: ”Mitä mieltä olet nykysuuntauksesta,
joka väheksyy raamatun arvovaltaa?” Haistan, että minua yritetään koukuttaa
väittelyyn. Siksi vastaan tähän vain kierrellen, että tästä asiasta voi olla
montaa mieltä ja jatkan, että tämä keskustelu riittää nyt minulle.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Auto häipyy ja minä menen sisään. Vaimo kysyy ihmetellen,
keitä meillä kävi. Kerron, että
käännyttäjiä, mutta annoin heille lähtöpassit. Tiedän, että olin tyly, mutta en
tunne siitä juurikaan syyllisyyttä. Arvelen, että autossa päiviteltiin, kuinka
paatunut pappikin voi olla ja rukoiltiinkin minun puolestani. Nämä rukoukset
eivät minua haittaa, mutta epäilen, että ne eivät tuo toivottua tulostakaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olen jälkikäteen palannut monta kertaa tuohon lyhyeksi
jääneeseen tapahtumaan. Myönnän, että olin ärtynyt ja ehkä loukkaantunutkin.
Olen kysynyt mielessäni monta kertaa, millä oikeudella erilaiset käännyttäjät
ajelevat toisten pihoihin tai soittelevat ovikelloja. On kokonaan eri asia, kun
tutut poikkeavat. He kuuluvat ihmissuhdeverkostoon, jonka jäsenyys ainakin
suomalaisessa maalaisyhteisössä oikeuttaa poikkeamaan. Mutta antaako oma
uskonnollinen vakaumus ja halu käännyttää tällaisen oikeuden?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Koko vuorovaikutus alkoi siitä, että minut määriteltiin
”käännytettäväksi”. Minulla ei siis ollut uskoa, tai jos oli, se oli väärää.
Loukkaavinta tällaisessa tilanteessa on toisen ihmisen ajatusten ja kokemusten
syrjäyttäminen. Se on väheksymistä ja epäkunnioittavaa asennoitumista. Tämä
asetelma vie pohjan pois koko käännyttämiseltä. Minun oli täysin mahdotonta
ajatella, että pihaani saapuvilla käännyttäjillä oli tarjottavana mitään
sellaista, jonka olisin halunnut omaksua itselleni. Kun he käyttäytyivät
epäkunnioittavasti minua kohtaan, oli oikeastaan aivan samantekevää, mitä he
sanoivat, sillä heidän tekonsa huusivat heidän sanojensa ylitse.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Vaaditaan voimaa, jotta voi irrottautua tällaisesta
alistavasta ja manipuloivasta ihmissuhteesta, jota käännyttäjät tarjoavat.
Mutta entäpä, jos tilanteeni olisi ollut toisenlainen. Jos minulla ei olisi
ollut vaimoa, joka odottaa minua lämpimän lieden äärellä valmiin ruoan kanssa,
ja olisin kärsinyt yksinäisyydestä. Tai
jospa olisin ollut vakavasti sairas. Olisin vaikkapa juuri kuullut sairastavani
vaarallista syöpää, ja elämäni olisi vaakalaudalla. Olisin ollut heikko ja
haavoittuvainen. Olisin voinut tarttua näihin ihmisiin kuin hukkuva
oljenkorteen. Minusta olisi voinut tulla
uskonnollisen kalastuksen saalis, vaikka olisin tarvinnut elämääni jotakin
muuta apua.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Käännyttäjä riistää käännytettävältä sen aseman ja arvon,
joka hänelle kuuluu Jumalan luomana ainutlaatuisena ihmisenä. Käännyttämisessä
myös todellisuus sumentuu sillä tavoin, että se voi olla vaaraksi
haavoittuvalle ihmiselle. Silloin se on hengellistä väkivaltaa. Tällaiselta
pitäisi ihmisiä suojella. Ei kirkko tarvitse käännyttämistä, vaan sitä että sen
sanoma on uskottavaa, ja että sanat ja
teot vastaavat toisiaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Mietin, pitäisikö laittaa portille kilpi, jossa lukee:
Käännyttäminen kielletty.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-17085436676894987892013-02-12T05:10:00.000-08:002013-02-12T05:10:53.370-08:00Ehdokas paaviksi Filippiineiltä<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Filippiineillä tieto paavin erosta on otettu järkyttyneenä
vastaan. Kerrotaan, että Filippiinien entinen Vatikaanin suurlähettiläs oli
eilen jopa puhjennut itkuun paavin eroa koskevassa TV-haastattelussa. Mitään tällaista
ei Vatikaanista osattu odottaa. Mutta kun ensishokista on selvitty, esiin on
noussut toive siitä, että uudeksi paaviksi valittaisiin vihdoinkin filippiino. Tämä
toive sai uutta vauhtia jo runsas vuosi sitten, kun Manilan arkkipiispaksi
valittiin piispa Luis Antonio Tagle (54) Cavitesta. Perinteisen käytännön
mukaan paavi on nimittänyt Filippiineille kaksi kardinaalia. Kardinaalin arvon
ovat saaneet Cebun ja Manilan
arkkipiispat. Myös Tagle nimitettiin kardinaaliksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Filippiinojen toiveita Taglen valinnasta paaviksi nostavat
erityisesti hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa. Häntä pidetään nousevana
tähtenä. Nuoresta iästään huolimatta
Antonio Tagle on ehtinyt toimia Metro Manilan etelärajalla sijaitsevan Imuksen
hiippakunnan piispana jo kymmenen vuotta. Suoritettuaan papin tutkintonsa (1982)
jesuiittajärjestön pappisseminaarissa hänet nimitettiin hiippakunnan
pappisseminaarin opettajaksi ja myöhemmin myös rehtoriksi. Hän toimi myös seurakuntapapin tehtävissä. Muutaman
vuoden kuluttua hänet lähetettiin Yhdysvaltoihin, Washingtonissa sijaitsevaan katoliseen
yliopistoon (Catholic University of America), jossa hän väitteli teologian
tohtoriksi vuonna 1991. Piispa Taglella on ollut merkittäviä luottamustehtäviä
sekä kotimaan kirkossa että Vatikaanissa. Piispa Tagle on ollut varsin
arvostettu ja suosittu puhuja. Hänellä on erinomainen esiintymiskyky. Hän on
toiminut uskonnollisten ohjelmien juontajana televisiossa. Hän on myös taitava ja
aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä. Seurakuntalaiset seuraavat häntä
Twitterissä, Facebookissa ja YouTubessa. Hän on myös tässä suhteessa ajan
tasalla.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Lehtihaastatteluissa Tagle on antanut itsestään harkitsevan
ja maltillisen vaikutelman. Ristiriitatilanteissa hän korostaa avoimen
keskustelun merkitystä. Hän antaa myös tukensa presidentti Aquinon korruption
vastaiselle ohjelmalle. Kardinaali
painottaa kirkon tehtävää köyhyyden lievittämisessä. Tagle on toiminut
maltillisesti perhesuunnittelulakia koskevissa ristiriidoissa. Tätä lakia
vastustaessaan osa piispoista sotkeentui politiikkaan kyynärpäitään
myöten. Ehkäisyvälineiden jakamisesta ja
seksikasvatuksen antamisesta koulussa tuli kovasti mieliä kiihdyttänyt kysymys.
Kardinaali Tagle otti etäisyyttä tähän menoon, vaikka pitäytyikin kirkon
kantaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ihmisenä kardinaali ”Chito”, kuten häntä lempinimellä
kutsutaan, on mutkaton ja huumorintajuinen. Häntä pidetään tavallisena ja
nöyränä ihmisenä. Esimerkkinä on mainittu se, että hänellä on ollut piispanakin
tapana käyttää kulkemiseen julkisia kulkuvälineitä. Se on paljon se, kun ottaa
huomioon Metro Manilan bussien ja jeepnijen tason.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tagle korostaa sitä, kuinka tärkeätä on omien rajojen ja
mahdollisuuksien tunnistaminen arkkipiispan viran hoidossa. Hän toivoo voivansa
kehittyä edelleen sillä tavoin, että olisi ”yksinkertaisempi, uskottavampi,
inhimillisempi ja helpommin lähestyttävä”. Kardinaali Chitolla on toivon mukaan
myös terveyttä ja elinvoimaisuutta moniksi vuosiksi. Kirkko on saanut hänestä
karismaattisen johtajan. Kaikki ne henkilöön liittyvät edellytykset, joita
vaaditaan kirkon korkeimpaan virkaan, näyttäisivät olevan kohdallaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Filippiineillä Taglen valintaa paaviksi on perusteltu alueellisilla
näkökohdilla. Olisi aika saada paavi Aasiasta. Eurooppalaiset ovat pitäneet
valta-asemia katolisessa kirkossa. Mutta kirkon elämän painopiste on ollut
siirtymässä kehittyviin maihin. Kun uskonnollisuus länsimaissa on ohentunut, ja
kirkkojen toiminta on kituliasta, voisi olla perusteltua jakaa myös vastuuta ja
valtaa uudella tavalla. Filippiineillä ajatellaan, että kirkossa tarvittaisiin
kehittyvien maiden hengellisyydestä nousevaa näkökulmaa. Filippiinojen voimakas
katolinen uskonnollisuus voi olla eräs taustavoima paavin valinnassa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Uuden paavin valinnan suorittaa kollegio, joka koostuu alle
80-vuotiaista kardinaaleista (N=118). Heistä yli puolet (N=62) on Euroopasta. Kaikkiaan
länsimaiden edustajia on kaksi kolmasosaa (N=77). Melkein neljännes (N=28)
kardinaaleista on italialaisia. Kehittyvien maiden kardinaalien suurin (N=19)
ryhmä on Väli-Amerikan maista. Afrikasta ja Aasiasta kardinaaleja on yhtä
paljon (N=11). Alueellisesta näkökulmasta katsoen valta kollegiossa on europpappalaisilla,
erityisesti italialaisilla kardinaaleilla. Tässä valossa kehittyvien maiden
toiveet uuden paavin valinnasta eivät näytä kovin lupaavilta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">On mielenkiintoista nähdä, nouseeko kardinaali Luis Antonio
Taglen nimi esiin uuden paavin valintaa koskevassa keskustelussa. Tuleeko
hänestä peräti vaalin musta hevonen vai joutuuko hän odottamaan vielä myöhempää
vaalikierrosta?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><a href="http://globalnation.inquirer.net/64113/filipinos-hoping-tagle-will-be-next-pope">http://globalnation.inquirer.net/64113/filipinos-hoping-tagle-will-be-next-pope</a><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Sunday
Inquirer Magazine, January 2012<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><a href="http://www.vatican.va/news_services/press/documentazione/documents/cardinali_statistiche/cardinali_statistiche_continenti_en.html"><span lang="EN-US">http://www.vatican.va/news_services/press/documentazione/documents/cardinali_statistiche/cardinali_statistiche_continenti_en.html</span></a><span lang="EN-US"><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"> <o:p></o:p></span></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-25090584188740607942013-01-30T03:00:00.000-08:002013-01-30T09:59:20.217-08:00Uskoa Manilan kaduilla<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9qj2osCKxL2nbWkO4KafYSj0xdYJmNRFTsc3aY707S4RzXJRUtWfelQnbXhSXxOzISWOrkjH3G-TaS_PmZdUF1UNUj0zdlf8IgnMFi9F6RM_s75wKKlqMynnvvgGNQWaGV3C_LfdMEVM/s1600/DSCI0389.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9qj2osCKxL2nbWkO4KafYSj0xdYJmNRFTsc3aY707S4RzXJRUtWfelQnbXhSXxOzISWOrkjH3G-TaS_PmZdUF1UNUj0zdlf8IgnMFi9F6RM_s75wKKlqMynnvvgGNQWaGV3C_LfdMEVM/s320/DSCI0389.JPG" width="320" /></a></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial Unicode MS, sans-serif;"><span style="font-size: x-small;"><br /></span></span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial Unicode MS, sans-serif;">Astuin
taksiin. Tämä oli yksi näistä Metro Manilan rähjäisistä,
valkoisista, vanhoista toyotista, jotka vaeltavat nilkuttaen
kuoppaisia katuja. Huonosta kunnosta huolimatta melkein jokainen
näistä takseista on persoonallisella tavalla sisustettu. Se, mikä
kuskille on tärkeää näkyy koelaudan koristelussa. Kattopeilistä
riippuu usein rukousnauha. Välillä koelauta näyttää enemmän
kotialttarilta kuin mittarien sijoituspaikalta.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial Unicode MS, sans-serif;">Tässä
taksissa katseeni kiintyi koelautaan liimattuun panta kaulassa olevan
papin kuvaan. Sellaista en ole ennen nähnyt. Harvoin paljastin
Manilassa, että olen pappi, mutta nyt en malttanut olla vaiti.
Kerroin kuskille, että olen itse pappi, mutta en tiennyt, että
kukaan olisi liimannut kuvaani autonsa koelautaan. Ihmettelin,
millainen pappi oli tässä kuvassa. Kuski vilkaisi minua ja mittaili
pukeutumistani. Se viittasi lähinnä repputurismiin. Mies naurahti,
kukapa tuollaisen kuvan koelautaansa kiinnittäisi.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial Unicode MS, sans-serif;">Kuski
kertoi, että kuvassa oli italialainen pappi, jonka paavi oli
julistanut pyhimykseksi. Kuvan hän oli saanut yhdeltä
ulkomaalaiselta asiakkaalta, joka oli kerran eksynyt hänen
kyytiinsä. Mies kertoi, että tämä pyhimyksen kuva on hänelle
erityisen merkittävä. Hän rukoilee joka aamu ennen ajoon lähtöä
tätä pyhimyspappia. Kysyin, mitä pyhimyspapilta pyydät. Kuski
kertoi pyytävänsä varjelusta perheelleen, suojelusta itselleen, ja
matkustajille liikenteen vaaroja vastaan ja sitäkin, että tämä
auto ei hajoaisi. Juuri kun hän tästä puhui, toyota putosi
rämähtäen kadulla olevaan kuoppaan. Vähän aikaa kuului omituista
kolinaa ja kilinää, mutta muutaman sadan metrin mentyä autovanhus
kokosi itsensä ja korin äänet palasivat ennalleen. Niin, myös
tästä on kysymys, sanoi kuski ja naurahti taas. Kyllä tähän
rukouksia tarvitaan, tokaisi mies.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial Unicode MS, sans-serif;">Uskosta
on haettu turvaa Metro Manilan liikenteen vaaroja vastaan
laajemminkin. Viime vuonna tapahtui Metro Manilan halkaisevalla
kehätiellä, EDSA:lla, monia vakavia kolareita, jotka vaativat
useita kuolonuhreja. Liikenteen turvallisuudesta vastaavat
viranomaiset tunsivat itsensä avuttomiksi tämän tilanteen edessä.
Mitkään uudet säännökset eivät näyttäneet lisäävän
turvallisuutta. Niinpä päätettiin pyytää kirkon apua. Kirkko
lähetti paikalle muutamia pappeja. He kipusivat avolavalla
varustettuun kuorma-autoon. Liturgiseen asuun puettuja pappeja
kuljetettiin EDSA:n läpi päästä päähän. Alban liepeet ja
stolat vain liehuivat, kun papit seisoivat kuormurin lavalla ja
pirskottivat pyhittyä vettä asfaltille sitä mukaa kuin auto eteni.
Matkaa kertyi n. 40 km, kun molempiin suuntiin kulkevat väylät
pirskotettiin erikseen. Uskottiin, että tällä tavoin voitaisiin
karkottaa EDSA:lta pahat henget riivaamasta autoilijoita. Kun avasin
seuraavana aamuna päivän lehden, siinä oli jälleen uutinen
EDSA:llai tapahtuneesta rajusta, ihmishenkiä vaatineesta
autokolarista.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial Unicode MS, sans-serif;">Kertomukset
taksikuskista ja EDSA:lla tapaahtuneesta pahojen henkien
karkottamisesta yhdistävät rukouksen arkipäivän turvattomuuteen.
Rukousta tarvitaan pelon tunteesta selviämiseen. Elämä on niin
arvaamatonta, että koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu, eikä sitä
pysty pieni ihminen hallitsemaan. Yhteiskunta ei takaa ihmisen
turvallisuutta.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial Unicode MS, sans-serif;">Myös
köyhyys on rukouksen seuralainen. Taksikuski ei pysty ostamaan
itselleen uutta autoa. Sellainen ajatuskin on kaikkien
mahdollisuuksien ulkopuolella. Eikä hänellä ole varaa edes
autonsa remonttiin. Manilan liikenneruuhkissa pujotteleminen on
jatkuva turvallisuusriski. Varjelusta siinä kyllä tarvitaan.
Köyhällä on kuitenkin rukouksen mahdollisuus. </span>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial Unicode MS, sans-serif;">Liikenneviranomaiset
ovat myös pulassa jatkuvasti kasvavan ruuhkan hallitsemisessa. EDSA
on eräs liikenteen pullonkauloista. Liikennevirta ei vedä.
Kuljettajat hermostuvat, kun aikaa kuluu yhä enemmän autossa
istumiseen. Työmatkojen kesto venyy yhä pidemmäksi. Bussikuskien
pienet palkat ovat riippuvaisia matkustajien määristä. Syntyy
kaahaamisen ja röyhkeyden kulttuuri. Se on myös taistelua
elannosta. Pahat henget pääsevät valloilleen. Liikenteen
sujuvoittaminen vaatisi rakentamista ja paljon varoja yhteiskunnalta.
Siitä ei ole tietoakaan. Hyvä, kun pystytään tien vaurioita
korjaamaan. Kun katuverkostoa ei voida lisätä, voidaanko autoilevia
ihmisiä muuttaa? Tätä on yritetty pappien rukousten voimalla.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial Unicode MS, sans-serif;">Rukous
on filippiinojen arkipäivää. Köyhyys ja turvattomuus ruokkivat
rukouksen tarvetta. Mutta siihen liittyy paljon muutakin. Tällainen
asia on filippiinojen käsitys todellisuudesta. Erilaiset henget ovat
läsnä ihmisten maailmassa. Elämässä on paljon tilanteita, joissa
ihmisen on suojauduttava pahoja henkiä vastaan. Tällaisia ovat
elämään kuuluvat kriisit. Elämää ei voi hallita ainoastaan
järjen ja päättelyn avulla, vaan tarvitaan myös muita välineitä.
Hyvät henget ottavat myös paikkansa pyhitetyssä aineessa.
Tällainen voi olla pyhimyksen kuva tai siunattu vesi. Niissä on
vaaroilta suojelevaa ja terveyttä tuottavaa voimaa. Rukous kytkee
uskovan näihin voimiin.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial Unicode MS, sans-serif;">Uskoa
henkien vaikutukseen on selitetty filippiinojen käsityksellä
kuolemasta. Heidän siteensä perheen jäseniin ovat hyvin tiiviit.
Kun perheen jäsen kuolee, hän lakkaa olemasta aineellisessa
hamossaan, mutta samalla uskotaan, että hänen henkensä jatkaa
elämää. Tähän uskomukseen on sovitettu myös katolisen kirkon
oppi kiirastulesta kuoleman ja taivaaseen astumisen välillä. Kun
perheen jäsenten sielut elävät, todellisuuskaan ei voi olla
pelkästään aineellinen. Elämä on hyvien ja pahojen henkien
taistelukenttä. Tässä rukouksella on oma paikkansa.</span></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-12631961629767784082013-01-09T09:57:00.000-08:002013-01-09T09:59:16.771-08:00Kolme vuotta Filippiineillä. Mikä muuttui?<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olen vaimoni kanssa palannut Suomeen kolmen vuoden
Filippiineillä oleskelun jälkeen. Vaimoni toimi Suomeen rekrytoitujen kokkien
ja sairaanhoitajien suomenkielen opettajana, ja minä nautin, ainakin
pääasiassa, eläkeläisen elämästä. Työ ja huvi olivat siis perheessämme
erinomaisessa tasapainossa. Tuon kolmen vuoden jakson aikana olimme kyllä
välillä myös Suomessa, mutta elämisen painopiste oli Filippiineillä. Kun olen
palannut taas kotimaahan, tekee mieli arvioida tämän taakse jääneen elämän
vaiheen merkitystä. Opinko jotain uutta? Katselenko elämää nyt uusin silmin?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ainakin yhdessä mielessä katson elämää uudella tavalla. Asuminen
Filippiineillä toi mukanaan uuden vertailun mahdollisuuden. Filippiineillä ne
asiat, jotka poikkesivat Suomesta tai suomalaisuudesta, pistivät aina silmään.
Usein totesin, että tällaista ei tapahdu Suomessa. Filippiinoille,
filippiinikulttuurille ja -yhteiskunnalle löytyi aina vertailukohta
Koti-Suomesta. Sama on taas toistunut toisinpäin aina, kun olen palannut
kotimaahan. Peilaan suomalaisia ja Suomea siihen, mitä näin ja koin
Filippiineillä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Joskus tuntuu siltä, että
minun ”pääkopassani” koko maapallo olisi keikahtanut uuteen asentoon. Maapallon keskipiste sijaitsi ennen, jos ei
nyt ihan Suomessa, niin Euroopassa kuitenkin. Nyt Eurooppa kaikkineen näyttää
jollakin tavalla vähäpätöisemmältä ja syrjäisemmältä kuin aikaisemmin. Suuret
kansat asustavat Aasiassa. Se, mitä siellä tapahtuu on painoarvoltaan hyvin suurta
koko maailmalle. Kaakkois-Aasiassa voi katsella Kiinaa läheltä ja aistia,
kuinka sen mahti säteilee naapurivaltioihin. Kiinan kulttuurinen, taloudellinen
ja poliittinen valta tulee vähän väliä vastaan. Tämä synnyttää ristiriitoja,
jotka ovat hyvin tulenarkoja. Eipä juuri tarvitse ihmetellä, miksi USA on
huolissaan vaikusvallastaan ja siirtää laivastoaan Tyynen meren alueelle.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Keskustelin vaimoni kanssa uuden vuoden aattona siitä, kuka
oli merkittävin viime vuonna kohtaamamme ihminen. Vaimoni nimesi sellaisiksi
kaksi filippiino-sisarta, jotka kävivät katukauppaa Makatissa sijainneen
kotimme lähettyvillä, vilkkaalla Buendia-kadulla. ”Kauppana” toimivat kadulta
lähtevät porrasaskelmat. Myyntiartikkelina olivat päivän sanomalehdet,
karamellit ja tupakka. Kaikesta näki, että elämä oli äärimmäisen niukkaa.
Kaikesta oli pulaa ja vakava sairauskin puristi toisen sisaren puolisoa. Tästä
huolimatta sisaruksista säteili ilo ja lämpö. Ystävällinen hymy oli aina
vastassa. He osasivat iloita päivittäisestä tapamisesta. Niinpä lehden
ostamisesta tuli pieni juhlahetki.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ihmettelin monta kertaa, mistä tuo filippiinojen lämmin
säteily kumpuaa. Tätä on selitetty usein filippiinojen perhesuhteilla. Lapset
ovat perheen voimavara ja ilo. Perheen jäsenet elävät läheisessä yhteydessä
toisiinsa. Elämä jaetaan yhdessa. Tällaisessa rakkauden maaperässä ihmisistä
kasvaa herkkiä ja tunteellisia. Heidän ympärilleen syntyy kuin itsestään lämmin
ilmapiiri, jossa myös vieraan on helppo olla. Tällaista lämpöä ei Suomessa
kohtaa yhtä usein. Me suomalaiset olemme oppineet kätkemään tunteitamme. Pyrimme
lähestymään asioita järjen avulla. Tunteet me usein ”jäädytämme”. Niinpä
ympärillemme muodostuukin helposti viileä ilmapiiri. Siinä ei tavoiteta toista
ihmistä. Tässä mielessä meillä olisi
paljon opittavaa filippiinoilta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Toisaalta opin arvostamaan uudella tavalla monia asioita
Suomessa. Monet itsestään selvyydet ovat saaneet uuden merkityksen. Joka kerran
kun olen palannut Suomeen, olen ihmettellyt, kuinka voi aivan yksinkertaisesti
avata kodissa vesihanan ja ruveta juomaan vettä. Vesi on puhdasta. Juomavettä
ei tarvitse ostaa kaupasta. Kysymys on pienestä yksityiskohdasta, mutta
toisaalta hyvin suuresta asiasta. Vesi on Suomessa puhdasta, niin puhdasta,
että siitä saa hyvää juomavettä. Tämä kertoo myös siitä, että saamme elää
saastumattomassa luonnossa. Tällainen luonto on lähes jokaisen ulottuvilla. Jokamiehen
oikeudet takaavat meille mahdollisuuden kulkea luonnossa vapaasti. Toisin on köyhissä maissa, kuten
Filippiineillä. Köyhyys vetää ihmisiä suuriin kaupunkeihin saasteiden keskelle.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Sairastuin puolitoista viikkoa ennen lähtöämme Suomeen ja
jouduin sairaalaan. Sain viikon ajan kaikin puolin huippuhoitoa St. Luke
Medical Centerissä. Sairaalalasku näytti kuitenkin aika ikävältä, kun se ylitti
reippaasti 4000,- euron rajan. Olisin ollut pulassa ilman hyvää vakuutusta. Länsimaalaisella
matkustajalla on varaa ainakin vakuutuksen turvin tällaiseen yksityiseen
sairaalahoitoon. Sen sijaan vain hyvin harvalle, varakkaalle filippiinolle se
on mahdollista. Yhteiskunnan tarjoamissa terveyspalveluissa on suuria aukkoja
ja paljon toivomisen varaa. Monet filippiinot ovat terveydenhoidossa
hyväntekeväisyyden varassa. Onnellisia olemme me suomalaiset, kun yhteiskunta
takaa meille laadukkaan terveydenhoidon.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olen tullut usein surulliseksi tavatessani nuoria
Filippiineillä. Tämä tunne ei johdu filippiino-nuorista itsestään, vaan siitä,
mitä yhteiskunta heille tarjoaa. Tapaamani nuoret filippiinot ovat olleet
pääsääntöisesti hyvin viehättäviä, iloisia ja mukavia. Monet heistä ovat myös
hyvin lahjakkaita. Tässä se ongelma sitten onkin. Koulutus on niin kallista,
että se vaatii vanhemmilta huomattavia varoja, eikä tähän ole useinkaan
mahdollisuuksia. Tässä puristuksessa nuorten lahjat jäävät käyttämättä. He
eivät pääse sellaisiin tehtäviin, jotka vastaisivat heidän kykyjään. Tämä on
suuri menetys nuorelle itselleen ja koko yhteiskunnalle.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Toinen filippiino-nuoria koskeva ongelma on se, että ne
nuoret, jotka ovat saaneet koulutuksen jäävät kotimaassaan vaille työnsaannin
mahdollisuuksia. Esimerkiksi terveydenhuollon alueella koulutetaan runsaasti
sairaanhoitajia, mutta työpaikkoja heille ei juurikaan ole tarjolla. Monet
vastavalmistuneet sairaanhoitajat tekevät työtä sairaalassa vapaaehtoisina
saadakseen ammattikokemusta. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää monelle se, että
hakeutuu ulkomaille töihin. Näin voidaan maksaa perheelle takaisin koulutukseen
aikanaan menneitä rahoja. Siirtotyöläisyydestä on tullut filippiinojen
keskuudessa maan tapa. Mikä onni onkaan suomalaisille yhteiskunnan kustantama,
avoin koulutusjärjestelmä. Suomen menestys perustuu keskeisesti siihen, että
kaikkien oppilaiden lahjoja kehitetään ja käytetään yhteiseksi hyväksi. Tämä on
tärkeä perusta koko yhteiskunnalle. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Filippiinit on vartijoiden maa. Kaikkien rakennusten ovilla
seisovat vartijat. Omakotitalo-alueet ovat piikkilanka-aitojen suojassa.
Vartijat avaavat ja sulkevat portteja. On suojauduttava, kun tapahtuu niin
paljon rikoksia. Ihmisiä kidnapataan ja tapetaan raa’asti. Autoja varastetaan.
Tätä luetteloa voisi jatkaa pikään. Pelko ja epäluulo kasvavat ja se saa aikaan
lisää suojautumisen kierrettä. Kiristyvä kontrolli ei kuitenkaan ratkaise
rikollisuuden ongelmaa, vaan kuluttaa yhteiskunnan voimavaroja. Rikollisuuden
juuret ovat eriarvoisuudessa ja köyhyydessä. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Suomi on onnellinen maa, kun ihmisillä on vielä luottamusta
toinen toisiinsa. Se, että pidetään
huolta kaikista yhteiskunnan jäsenistä, estää rikollisuuden kasvua. Tasa-arvo
on suomalaisen yhteiskunnan voimavara. Suomalainen
hyvinvointivaltio on käsittämätön aarre.
Sitä kannattaa hoitaa huolella.</span><o:p></o:p></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-38411548436945402812012-11-25T02:18:00.000-08:002012-11-25T09:44:58.980-08:00Kävin kahvilla ja kauhistuin suomalaista palvelua<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ajoin perjantai-illan sateessa ja sumussa autolla Lahteen
hakemaan vaimoani, joka oli palaamassa työmatkalta. Kun minulle jäi aikaa
odotella, päätin mennä Sinuheen kahville. Entisenä lahtelaisena muistissani
olivat Sinuhen herkut. Seisoin kahvilan kassalla odotellen vuoroani. Edelläni
oli vanha rouva, joka yritti maksaa pankkikortilla kahvinsa ja pullansa. Rouva
näperteli maksupäätteen kanssa, eikä suorituksesta tullut mitään. Kassaneiti-myyjä
katsoi puuhastelua mykkänä ja kärsimättömän näköisenä. Vanha rouva näytti
jännittävän tilannetta. Vaivautunut hiljaisuus tuntui painostavalta.
Kassaneidin ilmeet kertoivat siitä, miten ikävää tällaisten vanhojen ”sompuloiden”
kanssa on toimia. Keventääkseni tunnelmaa rupesin puhumaan vanhalle rouvalle ja
ehdotin, että yritetäänpä yhdessä. Hyvästä yrityksestä huolimatta emme
onnistuneet. Kassaneiti kysyi: ”Eikö Teillä ole käteistä?” ”Ei”, sanoi vanha rouva ja häipyi ”häntä
koipien välissä”. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Se, mikä minua kauhistutti, oli epäystävällinen palvelu.
Filippiineillä olen tottunut kohteliaaseen ja ystävälliseen palveluun. Olen myös
tottunut siihen, että vanhempia ihmisiä kunnioitetaan ja arvostetaan.
Asiakaspalveluun riittää ihmisiä ja asiakkaille puhutaan ystävällisesti ja
heitä neuvotaan. Asiakasta katsotaan silmiin ja hänelle hymyillään. Se, mitä
näin lahtelaisessa kahvilassa tuntui siltä, kuin joku olisi ”heittänyt märän
rätin vasten kasvoja”. Myyjän olisi pitänyt neuvoa ystävällisesti vanhaa rouvaa
ja sanoa jotain rohkaisevaa. Mykkyys ja ”niskojen nakkelu” kertoivat
epäkunnioittavasta asenteesta vanhaa rouvaa kohtaan. Sanoja ei siihen tarvittu.
Ikärasismi tuli kyllä selväksi. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Helsingin Sanomissa (25.11.) oli artikkkeli maahanmuuttajanaisesta,
joka kertoi, kuinka vaikeata on löytää yhteyttä suomalaisiin. Hän oli
hankalassa tilanteessa avioliitossaan ja olisi tarvinnut ihmisiä, joiden kanssa
olisi voinut vaihtaa ajatuksia. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, kun suomalaiset
käänsivät hänelle selkänsä. Eräs esimerkki siitä oli se, että työpaikalla
kahvihuone alkoi nopeasti tyhjentyä, kun tämä maahanmuuttaja tuli taukoaan
pitämään. Tällaisen kokemuksen kuultuamme me suomalaiset puolustaudumme ja
vähättelemme sitä helposti. Minun mielestäni tällaista kokemusta kannattaisi
kuunnella tarkkaan. Minusta tässä on jotain olennaista suomalaisesta
rasismista. Kerromme kyllä hyväksyvämme erilaisia ihmisiä, mutta suljemme
heidät ihmissuhdeverkostojemme ulkopuolelle. Suomalainen rasismi on selän
kääntämistä toiselle. Me emme tee sitä vain maahanmuuttajille vaan myös toinen
toisellemme. Nuoret kääntävät selkänsä vanhuksille, työtoverit ja naapurit
toisilleen. Ei tarvitse katsoa silmiin eikä tervehtiä. Tässä on eräs suomalaisten
haavoista.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Filippiineillä ilmapiiri on toisenlainen. Kun kävelimme
Makati Cityn katuja, meidät otettiin eräänlaiseen tuttavapiiriin.
Katukauppiaat, vartijat ja muut kadun miehet ja naiset alkoivat pian tunnistaa
meidät. Päivittäisiin tapoihin kuului tervehtiminen. Kun joskus kuljimme jonkun
tähän tuttavapiiriin kuuluvan henkilön ohi, emmekä huomanneet häntä, kuulimme
kaukaakin tervehdyshuudon. Tähän tietysti vastasimme. Tilanteesta ja
kielitaidosta riippuen vaihdoimme muutaman sanan. Usein kohtaamiseen liittyi
joku leikkisä letkautus. Tälllaiset tavat saattavat näyttää pikku asioilta,
mutta ne eivät ole sitä. Ne luovat oman ilmapiirinsä elämiseen. Ne kertovat
myös filippiinojen avoimuudesta toisia ihmisiä kohtaan. Erilaisuus ei haittaa
vaan rikastuttaa.</span><o:p></o:p></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-53640988369122342502012-09-24T01:23:00.000-07:002012-09-24T01:23:29.706-07:00Kirkko ja ehkäisy<br />
<div class="PadderBetweenControlandBody">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tämän
sadekauden kuuma yhteiskunnallinen kysymys Filippiineillä on ollut
perhesuunnittelulaki ja sen kohtalo. Se tunnetaan täällä nimellä RH-bill
(Reproductive Health Bill). Tätä lakia koskeva ehdotus on parhaillaan
käsiteltävänä senaatissa. Laki tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuden saada
ilmaiseksi ehkäisyvälineitä. Se sisältää seksuaalisuuteen ja raskauteen
liittyvää neuvontaa. Se takaa hoidon keskeytyneen ja myös keskeytetyn raskauden
jälkiseurauksista kärsiville äideille. Kouluissa seksuaalikasvatus tulisi myös
pakolliseksi.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Perhesuunnittelulakia kannattavat
löytävät sille hyvin monenlaisia perusteluja. Eräs niistä on Filippiinien
ylikansoittuminen ja siihen liittyvä köyhyys. Tällä hetkellä Filippiineillä on
asukkaita n. 95 miljoonaa. Tarkkaa lukua tuskin kukaan edes tietää. Kymmenessä
vuodessa väestö on kasvanut 15 miljoonalla. Ongelmana on myös se, että väestö
kasaantuu Metro Manilaan, kun maaseudulta elinmahdollisuudet loppuvat. Tämä
muutto ei tapahdu hallitusti vaan siten, että kaikenlaisia vähänkin
asumiskelpoisia alueita rakennetaan hökkelikyliksi. On arvioitu, että Metro
Manilan asukkaista (n. 12 milj.) n. neljännes olisi tälläisiä epävirallisia
slummien asukkaita. Suuri osa heistä on ilman työtä tai tekee jotain satunnaisia
”hanttihommia”. Näillä ihmisillä ei ole koulutusta eikä mahdollisuuksia
vakinaisiin työsuhteisiin.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kaikille
filippiiniläisille perhe on tärkeä asia. Se on tuki ja turva. Köyhät
tarvitsevat varmasti vielä muitakin enemmän tukea perheenjäsenistään. Perinteisessä
filippiiniläisessä ajattelussa uusi lapsi on tuonut varautta perheelle. Tämä ei
ole kuitenkaan todellisuutta, kun eletään köyhyydessä. Jokainen vastasyntynyt
lapsi on uusi suu ruokittavaksi. Köyhän perheen kuukausitulot saattavat olla n.
P 5000,- (hieman alle 100,- eur). Kun vuokran, veden ja sähkön kulut otetaan
tuloista pois, ruokaan jää ehkä n. 1,- eur päivää kohti. Vaikeaa on tällä
summalla perhettä ruokkia. Tällaisella perheellä ei ole huvituksiin varaa. Mutta
parisuhteen läheisyys tuo lämpöä ja iloa elämään, jos avioliitto on hyvällä
tolalla. Ehkäisyyn ei kuitenkaan tahdo olla varaa. Paikallinen Seven Eleven
-kauppa myy kolmen kondomin paketin 80,- pesolla (n. 1,60 eur). Siihen menee
köyhällä kahden päivän riisiateriat perheelle. Joten ei tarvitse paljon
miettiä, ostaako köyhä kondomeja vai riisiä.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tuloksena
on väestön jatkuva kasvu. Vuosittainen lasten syntyvyys 1000 asukasta kohti on
Filippiineillä 3,3, kun esimerkiksi Suomessa se on 1,8. Eniten Filippiineillä
syntyy lapsia köyhiin perheisiin. Köyhien perheiden äideistä n. 40 % ei käytä
minkäänlaista ehkäisyä. Kaikkein köyhimmissä perheissä on keskimäärin 5 lasta,
kun varakkaissa perheissä lapsia on tavallisesti kaksi tai kolme. Kyselyjen mukaan hyvin toimeen tulevien
pariskuntien lapsimäärä on toiveiden mukainen. Sen sijaan köyhillä on lapsia
enemmän kuin haluavat. Tästä johtuen erityisesti köyhä väestön osa kasvaa.
Köyhien on hyvin vaikea nousta hyvin toimeentulevien joukkoon. Köyhien lasten
koulut jäävät usein kesken, kun heitä tarvitaan perheen elättämiseen jo tässä
iässä. Vanhemmilla ei ole luonnollisestikaan varaa kouluttaa heitä perusastetta
pidemmälle. Kunnollisen työpaikan saaminen jää nuorelle haaveeksi. Tästä on
muodostunut koko yhteiskunnassa tuhoisa noidankehä, jossa köyhyyden nujertaminen
on hankalaa.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Suuri
lapsiluku on kääntynyt köyhissä perheissä siunauksesta kiroukseksi. Tämän
taakan kantavat varsinkin äidit. Tiheiden raskauksien jatkuessa äidin terveys
alkaa usein horjua. Näissä tilanteissa joudutaan kysymään, pitääkö raskaus
keskeyttää. Abortti on Filippiinien
lainsäädännön mukaan rikos. Raskaana olevan naisen ainoa mahdollisuus on
tällöin laittomia raskauden keskeytyksiä tekevät ”kätilöt”. Näissä ”hoidoissa”
joudutaan hengenvaaraan. Terveyden huollossa suhtaudutaan usein hyvin
kielteisesti abortin jälkiseurausten tähden apua hakeviin naisiin. Pelkona on se,
että aborttiin jälkihoitoa antavan katsotaan osallistuneen raskauden
keskeytykseen. Raskauteen ja synnytykseen liittyvä äitien kuolleisuus on
Filippiineillä 221/100.000 synnytystä kohti. Päivittäin 11 äitiä kuolee tässä
tilanteessa.Tämä luku on viime vuosina noussut huomattavasti. Laittomia
abortteja tehdään vuosittain yli 500.000.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Perhesuunnittelulain
tarkoituksena on antaa köyhille pariskunnille mahdollisuus päättää itse
lastensa lukumäärästä ja auttaa heitä sijoittamaan raskaudet siten, että
syntyvällä lapsella olisi mahdollisimman hyvät elämän edellytykset. Varakkaat
perheet hankkivat jo itse ehkäisyvälineensä ja suunnittelevat perhekokonsa.
Lain tarjoamat sukupuolikasvatukseen ja neuvontaan kuuluvat palvelut ja
koulutus kohdistuisivat kaikkiin filippiinoihin. Perhesuunnittelulailla olisi
kuitenkin erityinen merkitys juuri köyhille pariskunnille.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Perhesuunnittelulakia
on ajettu 1990-luvulta alkaen. Tänä
syksynä se on saatu senaatin ja kongressin käsiteltäväksi. Lakiehdotuksen
tuominen parlamentiin on kaatunut aina katolisen kirkon kovaan vastustukseen.
Nyt tilanne on muuttunut, kun presidentti Noy-Noy Aquinon hallitus on antanut
tukensa lakialoitteelle. Tämä on johtanut siihen, että katolinen kirkko on
piispojensa johdolla ”julistanut sodan” perhesuunnittelulakia vastaan. Kirkko
on järjestänyt joukkomielenosoituksia ”elämän puolesta”. Yksittäisissä
seurakunnissa saarnastuoleja on käytetty surutta lakialoitteen vastustukseen.
On jopa kuultu uhkailuja perhesuunnittelulakia puoltavien seurakuntalaisten
sulkemisesta ehtoolliselta. Jotkut piispat ovat luvanneet toimittaa ensi vuoden
valtiollisia ja kunnallisia vaaleja varten suosituslistoja niistä ehdokkaista,
jotka vastustavat lakia. Parhaillaan kirkko tukee avoimesti lakiavastustavia
senaattoreita lainkäsittelyn viivyttämisessä, jotta asia saataisiin siirtymään
vaalien yli.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kirkko
toimii tavalla, joka antaa ymmärtää, että olisi kysymys katolisen uskon
ydinasiasta, joka nyt on, ihmeellistä kyllä, parlamentin ratkaistavana.
Katolisen kirkon perusteet perhesuunnittelulakia vastaan on ilmaistu piispojen
paimenkirjeessä. Piispat kertovat, että heidän kielteinen kantansa perustuu
kahteen keskeiseen periaatteeseen. (1.) Ihmisen elämä on pyhin ruumiillinen
lahja, jonka Jumala, elämän luoja, antaa ihmiselle. Keinotekoinen elämän
muodostumisen ja syntymisen estäminen ovat mitä suurimmalla varmuudella vastoin
tätä ihmiselämän totuutta. (2.) Lasten kasvattaminen maailmaan kuuluu vanhemmille,
jotka toimivat yhteistyössä Jumalan kanssa. Ensimmäinen periaate torjuu kaiken
ehkäisyn, koska se on Jumalan toiminnan vastustamista. Toisessa periaatteessa
koulu torjutaan seksuaalikasvatuksen antajana. (A Pastoral Letter of the
Catholic Bishops` Conference of the Philippines, 5.2.2011.)<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Katolisen
kirkon lähtökohtana on uskonnollinen näkemys, josta on muodostettu opinkappale.
Se voidaan hyväksyä tai hylätä, mutta pelivaraa katolisilla uskovilla ei ole.
Tämän tähden perhesuunnittelulakia koskevasta yhteiskunnallisesta keskustelusta
on tullut hyvin omituista ja kovin näennäistä. Kirkon kantaa puoltavien taholta
on esitetty kummallisia perusteita perhesuunnittelulain vastustamiseksi. On
väitetty, että Filippiineillä ei ole väestöongelmaa, vaan väki tulee
vähenemään. On sanottu, että köyhyys voidaan kyllä poistaa, jos halutaan
muutoinkin, esimerkiksi lopettamalla korruptio. Ehkäisyvälineet johtavat
avioliitossa uskottomuuteen. Ehkäisypillerit aiheuttavat syöpää. Kondomit
vuotavat eivätkä estä sukupuolitautien leviämistä. Tällaisiin väitteisiin
tullaan, kun lähtökohtana on uskonkappale, jolle on etsittävä tukea hinnalla
millä hyvänsä.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kirkon
kannanotot ovat johtaneet myös sisäisten ristiriitojen vahvistumiseen. Suuri
joukko kahden Manilan ison ja perinteikkään katolisen yliopiston professoreita
julkaisi kannanotot, joissa puollettiin perhesuunnittelulakia ja asetuttiin
vastustamaan kirkon johdon kannanottoja. Piispat uhkasivat professoreita
potkuilla. Tästä toiminnasta kirkon hierarkkia sai osakseen julkisuudessa korvapuusteja,
sillä se tulkittiin puuttumiseksi akateemiseen vapauteen. Konservatiinen ja
liberaalinen rintama ovat kirkossa nyt vastakkain.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Paljon
kysymyksiä on herättänyt myös kirkon sekaantuminen politiikkaan. Kirkko on sanonut
edustavansa 80 miljoonaa filippiiniläistä ja vaatinut, että tällä perusteella
sitä on kuultava poliittisessa päätöksen teossa. Tämäkin väite kuulostaa kovin
omituiselta. Onko kirkko saanut seurakuntalaisiltaan tällaisen valtakirjan, ja
mitä sitten tehdään parlamentilla? Kyselytutkimuksista tiedetään, että kolme
neljännestä filippiinoista haluaa käyttää ehkäisyvälineitä ja puoltaa sitä
koskevaa lakiehdotusta. Katolisten seurakuntalaisten kanta ei ole sama kuin
kirkon johdon näkemys. Kannattaisi kuunnella ihmisiä. Ainakin silloin, kun
väittää edustavansa heitä.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="PadderBetweenControlandBody">
<br /></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2579162770364915920.post-52569822046841728422012-09-16T02:07:00.000-07:002012-09-16T02:07:39.449-07:00”Oletteko raskaana, Ma’am?”
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span><span style="font-family: Calibri;">Olemme lentoasemalla. Olen
lähdössä vaimoni ja aikuisen poikani kanssa lomalle Cebuun. Jonotamme tiskille,
jossa luovuttamme matkatavaramme ja saamme lentoliput. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Aikamme odoteltuamme tulee meidän vuoromme
ilmoittautua Cebu Pacific Airin virkailijalle. Filippiinavirkailija luo meihin
arvioivan katseen ja kysyy ensitöikseen vaimoltani: ”Oletteko raskaana, Ma’am?”
Vaimoni on kuin ”puulla päähän lyöty”, eikä osaa vastata mitenkään. Minä
kiirehdin sanomaan ”Ei, sikäli kuin minä tiedän.”<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span><span style="font-family: Calibri;">Lentokenttävirkailijan
kysymys on hämmentävä. Se on yksi niistä kulttuurishokeista, joita olemme
Filippiineillä olomme aikana kokeneet. Hoikan vaimoni ulkonäössä ei mikään
voinut viitata raskauteen. Myös hänen ikänsä sulki pois raskauden
mahdollisuuden melko tarkkaan. Kysymys tuntui hyvin yllättävältä. Suurin syy
hämmennykseemme johtui varmaankin siitä, että tuo kysymys ylitti ne rajat,
jotka länsimainen ihminen on elämälleen piirtänyt. Eräs tällainen raja koskee
naisen raskautta. Se on yksityisasia. Harvapa suomalainen nainen ryhtyy
raskaudestaan kertomaan lentokentän jonossa. Raskaaksi tuleminen on intiimi, pariskunnan
sukupuolisuhteeseen kuuluva asia. Suomalainen valitsee itse, milloin, missä ja keille
tästä kerrotaan. Länsimailla yksityisyyttä varjellaan.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span><span style="font-family: Calibri;">Tässä suhteessa
filippiiniläinen kulttuuri poikkeaa omastamme. Filippiineillä ihmiset tekevät
usein kysymyksiä, jotka suomalaisesta saattavat tuntua tungettelevilta. Tällaisia
asioita ovat ikä ja perhesuhteet. Niitä kysellään milloin missäkin. ihmisiä
arvioidaan paljon ulkonäön suhteen, ja nämä arviot sitten myös kerrotaan usein
sumeilematta asianomaiselle itselleen. Jos joku on katsojan silmissä kaunis tai
komea, sen saa kyllä usein tietää. Jos joku taas on viime näkemältä lihonut,
sekin kerrotaan sen enempää ujostelematta tai hienostelematta päin naamaa.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span><span style="font-family: Calibri;">Olen pohtinut paljon sitä, mistä
tämä kulttuuriero yksityisyyden suhteen johtuu. Olen yrittänyt ymmärtää
filippiiniläisyyttä perheen näkökulmasta. Filippiinot poikkeavat suomalaisista siinä,
millaiseksi heidän suhteensa muodostuu omaan lapsuuden perheeseensä, kun he
ovat aikuistuneet. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kun suomalaiset
korostavat omaa yksilöllisyyttään, filippiinot taas painottavat
yhteenkuuluvuutta lapsuuden perheensä kanssa. Tämä tulee esille esimerkiksi
siinä, kuinka helposti aikuiset lapset turvautuvat vanhempiinsa ja kuinka he
tukevat taloudellisesti vanhempiaan. Heidän näkökulmansa elämään on
yhteisöllinen. Elämän todellisuus jaetaan yhdessä. Yksityisyys ei ole tässä
kovin merkittävää, eikä sitä suojata samalla tavoin kuin länsimaissa.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span><span style="font-family: Calibri;">Kun lentoaseman virkailija
kysyy asiakkaalta, onko hän raskaana, hän toimii varmaankin periaatteessa
niiden ohjeiden mukaan, jotka hänelle on annettu. Lentoyhtiö on todennäköisesti
kertonut työntekijöille, että raskaanaolevien äitien hyvinvoinnista on
huolehdittava erityisellä tavalla. Tällaista ohjetta ei ehkä annettaisi
virkailijoille länsimaisessa lentoyhtiössä, mutta filippiiniläisen yhtiön
toimintatapoihin se sopii hyvin. Tämä johtuu siitä, millainen merkitys lapsella
on filippiinokulttuurissa. Lapsi tuo perinteisen ajatusmallin mukaan perheeseen
toivon, ilon ja vaurauden. Lapsen syntyminen on merkki Jumalan siunauksesta
perheelle. Lapsettomuutta taas pidetään kirouksena.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span><span style="font-family: Calibri;">Lapsen siittäminen nähdään
usein perinteisessä ajattelussa yliluonnollisen, jumalallisen voiman aikaan
saannokseksi. Pariskunnan eroottinen nautinto liitetään siittämisen. Erään
ajattelutavan mukaan puolisoiden yhtäaikainen kokemus orgasmista auttaa
raskaaksi tulemista. Jos raskaaksi tuleminen on Jumalan työtä, keskenmeno
ymmärretään pahuuden valtojen vaikutuksena. Raskaana oleva nainen onkin
lähiyhteisön ja samalla koko yhteiskunnan huolenpidon kohteena, jotta pahan
vallan hyökkäykset saadaan torjutuksi. Tämän tarinan lentovirkailija oli omalta
osaltaan pahaa torjumassa, kun hän pyrki huolehtimaan mahdollisesti raskaana
olevasta naisesta. (Jocano, F. Landa: Filipino Social Organization, 2002.)<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span><span style="font-family: Calibri;">Monet tämän yhteiskunnan
vahvuudet liittyvät siihen ihannointiin, jolla suhtaudutaan lapseen ja lapsen
synnyttämiseen, mutta samalla tulevat vastaan myös suuret ongelmat. Filippiinien
väestö kasvaa kuin ”pullataikina”. Vuonna 2000 väkimäärä oli 76,5 miljoonaa,
mutta vuonna 2010 se oli jo 92,3 miljoonaa, eikä tälle kehitykselle näy loppua.
Perheiden koko on yhteydessä köyhyyteen. Mitä köyhempi perhe on, sitä enemmän
perheessä on lapsia. Köyhyyden ”suosta” ei päästä nousemaan. Filippiinit ei
pysty tarjoamaan riittävästi työtä kansalaisilleen, vaan esimerkiksi suuri osa jopa
koulutetuista nuorista joutuu lähtemään ulkomaille töihin pysyäkseen leivässä
ja antaakseen tukea vanhemmilleen. Raskaaksi tulemisessa on ”puolensa ja
puolensa”. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span><o:p><span style="font-family: Calibri;"> </span></o:p></span></div>
Hannu Sorrihttp://www.blogger.com/profile/17683678595341968402noreply@blogger.com0